Kreikan kriisi oli keskusteluissa mukana Euroopan vasemmiston ay-verkoston kokoontuessa lauantaina Helsingissä.
Osallistujien mukaan kyseessä ei ole pelkästään kreikkalaisten sisäisestä kriisistä vaan järjestelmän romahtamisesta, ja vastaavaa voi tapahtua jokaisessa maassa tietyn kehityksen tuloksena.
Tavallinen kreikkalainen ei ole käytännössä voinut vaikuttaa tapahtumasarjaan, joka on uusliberalistisen ja rahanahneen eliitin aikaansaama. Laskut lankeavat kuitenkin tavallisten kreikkalaisten maksettavaksi. Vähimmäiskuukausipalkka lasketaan 670 eurosta 520 euroon. Työttömyys tulee nousemaan 20 % vuoden lopussa. Myös köyhyysrajan alapuolella elävien kreikkalaisten määrä voi nousta jopa 25 % vuoden loppuun mennessä. Terveydenhuollossa tehdään kovia leikkauksia, ja 60 % sairaaloista suljetaan.
Kreikkalaiset toverit muistuttivat, että samalla kun pääministeri Papandreou on neuvotellut lainoista, Kreikka on edelleen maailman neljänneksi suurin aseostaja suhteessa bruttokansantuotteeseensa. Siitä keskusteleminen on Kreikassa tabu.
Kannattaa myös muistaa, että ajankohtainen Kreikalle myönnettävä laina on eräänlainen pankkituki.
Myös muissa Euroopan maissa on ongelmia. Palkkoja on jäädytetty tai leikattu Kreikassa, Unkarissa, Irlannissa, Latviassa, Virossa, Liettuassa, Alankomaissa, Romaniassa, Serbiassa, Isossa-Britanniassa, Ukrainassa ja Bulgariassa. Työehtosopimuksia on avattu uudestaan mm. Sloveniassa ja Kroatiassa.
Eläkeuudistuksia, eli eläke-ehtojen huonontamista, ei suunnitella ainoastaan Suomessa, vaan ne ovat ajankohtaisia myös Kreikassa, Unkarissa, Alankomaissa, Espanjassa ja Bulgariassa. Suomessa on jo vuosia jätetty täyttämättä julkisten sektorin vapaaksi jääneitä työpaikkoja ja virkoja. Ranskassa täytetään ainoastaan yksi virka kolmesta. Vastaava luku Kreikassa on yksi viidestä ja Espanjassa yksi kymmenestä.
SKP:n edustajina tapaamisessa olivat varapuheenjohtaja Lena Huldén, Sippo Kähmi sekä Arjo Suonperä.
|
| Euroopan vasemmiston ay-jaoston seminaari Julkisista palveluista ja EU:sta pidettiin lauantaina 8.5.2010 Helsingissä. / Arjo Suonperä |
"
Jos haluamme, että pankit joutuvat kantamaan vastuun, pitää Kreikan ensin ajautua selvitystilaan, jolloin Kreikan luottotappiot siirtyvät pankeille. Tämä on kuitenkin niin raju keino, ettemme ehkä uskalla sitä tehdä.
"
Emme uskalla... Ketkä me?
Proletariaatilla on menetettävänään vain kahleensa...
Marfin Bankin toimisto syttyi tuleen Ateenassa mielenosoitusten aikana. Kyseinen pankki toimii Eestissä,Venäjällä,Romaniassa, Serbiassa,Austraaliassa,Ukrainassa Maltalla ja Englannissa. Todennäköisesti Kreikan valtion ottamia lainoja on ohjattu
eteenpäin yksityisessä pankkisektorissa.Se etteivät hämäräpiirit ole maksaneet lainojaan takaisin on aiheuttanut osaltaan maan talouskaaoksen. EU tietysti tukee järjestelmää eikä ryhdy moralisoimaan. Siinä tulisi esiin seikkoja , jotka voisivat
aiheuttaa poliittisen opposition aktivoitumisen monessakin maassa. Palkkoja on jouduttu alentamaan useissa maissa eikä välttämättä kriisin seurauksena vaan
vientituotteiden valmistuskustannusten nostettua niiden hintoja, Näin erityisesti Euro-maissa. Maat Euron ulkopuolella ovat
Ruotsin tavoin pystyneet devalvoimaan valuuttansa ja pystyvät näin kilpailemaan esimerkiksi Suomen kanssa.
Aasian maiden halpatuonti on tuhonnut
manufactuuriteollisuutta, sekä Euroopassa , että myös kehitysmaissa.
Euroopan ja USA:n välejä kiristää öljyntuottajamaiden maksuvälineeksi käyttöönottama Euro.
Yhdysvallat pystyy pitämään talouttaan vanhalla konstillaan eli sodankäynnillä.
Rauha on todella huono business sotaan verrattuna.
Kiinan nopeasti kasvava talous ja lisääntyvä vaikutusvalta hermostuttavat sekä EU:n maita että Yhdysvaltoja.
Raha ei maailmasta tule loppumaan mutta
kun painokoneet sitä syytävät liikenteeseen sen arvo tietysti heilahtelee. Mielenkiintoista olisi tietää mikä on sähköisen rahan määrä verrattuna liikkeellä olevaan setelistöön. Maailmantalous kasvaa huomattavasti hitaammin kuin finanssivälineiden määrä.
"Proletariaatilla on menetettävänään vain kahleensa..."
plus tietysti omakotitalo + auto + kesämökki + vene + laajakuva-tv + kanarianmatkat + jne jne
Siinä voisi mennä sinulta Matti muutakin kuin kahleet. Ei ole tainnut enää vapaassa maailmassa tarvita kantaa kahleita aikoihin ja pärjännytkin on kunhan pitää huolta itsestään, ammatistaan, työkunnostaan ja maineestaan aikaansaavana. Noilla minä olen pärjännyt joskaan en rikastunut.
Tosin kerran olin miljonääri, se oli ennen euron tuloa kun lähdin Italiaan ja vaihdoin liiroja, niitä tuli toista miljoonaa.
Kun kerran olemme samaan valuuttaan kytkeytyneet on toista autettava koska muutoin mekin kärsimme, se 1,6 miljardia on hilkkuja jos tilanne pääsee käsistä joten se on hinta yöunista.
Toisekseen se on vain vajaa 300€/lärvi meille suomalaisille joten jätä yksi Lanzaroten matka väliin niin olet tienannut sen omalta osaltasi.
1.6E9/5E6=320 euroa imeväiset mukaan luettuna, veronmaksajaa kohden se on noin 640 euroa. Koska kysymyksessä on velka entisten lisäksi sen lyhennyksiä ei kannata huomioida koska muut lyhennykset jäävät vastaavasti vähemmälle.
Jos otaksumme 5% koron ja kymmenen vuoden laina-ajan koko lysti maksaa 640*1.05^10=1042 euroa.
Jos homma hoidetaan oikein niin me saamme sen 1,6 miljardia takaisin korkoineen. Minä en ainakaan hyväksy lainan anteeksiantoa ilmaiseksi. Tosin tuskin sitä minulta edes kysytään henkilökohtaisesti.
Työeläkeläinen ei halua antaa lainoja anteeksi ilmaiseksi. Eihän toki mutta jostakin kumman syystä näille lainoille ei ole vaadittu takauksia tai vakuuksia vaan Olli Rehn vakuuttaa Euroa puolustettavan viimeiseen asti. Ilmeisesti Katainen aikoo pitää markkinavoimia, noita muutamaa kymmentä suurimpien pankkien pääspekulantteja niskalenkkiotteessaan syytämällä heille riskittömiä lainatuottoja jotta aikaisemmat lainat tulee maksetuksi pankkien kannalta tuottavasti. Takaako se, että "homma tulee hoidetuksi oikein"?
Tuolla ylempänä viitataan holtittomaan valtiontalouteen. Käsittääkseni Kreikassa ei oikeastaan ole valtiontaloutta vaan muutaman perheen nepotistisen eliitin yhdessä liike-elämän huipun kanssa muodostama talous. Asioitahan siellä hoitaa Karamanlisin, Papandreun ja Mitsotakiksen perheet.
Isokallio puhui taas asiaa, sijoituspankeista ja talletuspankeista.
Sijoituspankkien sijoittajilta pyritään poistamaan myös riskit, veronmaksajien pitkään piikkiin!
http://areena.yle.fi/video/978693
Jos ei käynnisty, paina "avaa ikkunaan" painiketta.
Laina Kreikalle on tukea suurpääomalle= sijoituspankeille. Vaihtoehto olisi ollut antaa niiden kärsiä omasta tyhmyydestään. Mutta Katainen on myös sijoituspankkien asiakas ja kuka ties niiden tuleva hyväpalkkainen työntekijä.
Voihan sen lainan korvata myös muutoin kuin kuivilla euroilla, onhan sitä ennenkin saatu maksuja "luonnossa".
Kyllä Kreikan talous on laskettava valtiontaloudeksi, ainakin juntan kaatumisesta lukien. Ymmärtääkseni ne ovat juuri kreikkalaiset jotka ovat valtiollisissa vaaleissa äänestäneet noita sukujensa edustajia päättäjiksi joten heillä on yhteisvastuu myös varsin optimististen budjettien aiheuttamasta ongelmasta vaikkakin jotkut näyttävät kieltäytyvän kunniasta.
Ymmärrän varsin hyvin, ettei ole helppoa ymmärtää velan maksua vaikka sen kuluttaminen tavernoissa on ollutkin niin mukavaa, melkein kuin Putte-possun nimipäivillä.
On syytä kreikkalaistenkin oppia tekemään ruokansa itse, jossain uutishaastattelussa kiinnitin huomion ukkeliin joka manasi sitä, että nyt saattaa tulla liian kalliiksi syödä ulkona ja joutuu tekemään ruokansa itse. Minä olen tehnyt omat ja perheen ruuat ainakin 30 vuoden ajan eikä ole tullut mieleen mennä siitä telkkuun valittamaan.
3.9. 2010 – Marko Korvela
31.8. 2010 – Tiedonantaja
19.8. 2010 – Erkki Susi
7.8. 2010 – Tiedonantaja
4.8. 2010 – Tiedonantaja
11.6. 2010 – Marko Korvela
8.6. 2010 – Tiedonantaja
31.5. 2010 – Marko Korvela
31.5. 2010 – Tiedonantaja
31.5. 2010 – Tiedonantaja
12.5. 2010 – Tiedonantaja
11.5. 2010 – Tiedonantaja
3.5. 2010 – Tiedonantaja
29.4. 2010 – Tiedonantaja
21.4. 2010 – Tiedonantaja
31.3. 2010 – Tiedonantaja
24.3. 2010 – Tiedonantaja
23.3. 2010 – Marko Korvela
15.3. 2010 – Marko Korvela
15.3. 2010 – TA-Joensuu
11.3. 2010 – Marko Korvela
2.3. 2010 – Bror Kajsajuntti (Luulaja)
1.3. 2010 – SL – La Jornada, Canal Once
28.2. 2010 – TA
25.2. 2010 – Erkki Susi
23.2. 2010 – TA
16.2. 2010 – Derya TEKİN
12.2. 2010 – Tiedonantaja
11.2. 2010 – Tiedonantaja
10.2. 2010 – Tiedonantaja
8.2. 2010 – Vladimir Fjodorov
25.1. 2010 – Erkki Susi
24.1. 2010 – Martti Vaskonen
15.1. 2010 – Tiedonantaja
28.12. 2009 – Mark Waller
Kreikan tilanne on yhdistelmä holtitonta julkista taloutta ja rahoituslaitosten vastuuttomuutta.
Ei voida syyttää vain jompaa kumpaa, vikaa on kummassakin. Vika on sekä rahoittajissa, että rahan lainaajassa
Puhtaan markkinatalouden lakien mukaan pitäisi päästää Kreikka ja rahoittajapankit luisumaan ahdinkoon. Ongelmana on vain se, että olemme Kreikan kanssa samassa valuuttajärjestelmässä ja emme halua nähdä tilannetta, että koko euroalua ajautuu ahdinkoon.
Jos haluamme, että pankit joutuvat kantamaan vastuun, pitää Kreikan ensin ajautua selvitystilaan, jolloin Kreikan luottotappiot siirtyvät pankeille. Tämä on kuitenkin niin raju keino, ettemme ehkä uskalla sitä tehdä.
Nykyinen tukipakettiratkaisu on yritys ratkaista tilanne rauhanomaisesti. Tosin sen onnistumisesta emme voi olla varmoja.