"Hyvinvointipalveluja ei saa uhrata kauppapolitiikalle ja kilpailulle"

Alkuperäinen kirjoittaja: Thomas Micklin

- On myönteistä, että Suomen eduskunta näyttäisi
haluavan rajata julkiset hyvinvointipalvelut

Maailmankauppajärjestön
WTO

:n kauppapoliittisten neuvottelujen ulkopuolelle, mutta olen silti
huolestunut siitä, mikä tilanne tulee olemaan pitemmällä
tähtäimellä, jos EU:n tulevan perustuslain puitteissa unionin
yhteiseen kauppapolitiikkaan liittyviin ns. yleishyödyllisiin palveluihin
sisällytetään myös sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspalvelut.

Näin sanoo

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton

toiminnanjohtaja

Riitta Särkelä

. Hän osallistui keskiviikkona eduskunnan
suuren valiokunnan WTO-jaoston ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan yhteiseen
kuulemistilaisuuteen, jossa asiantuntijoiden joukossa myös eri kansalaisjärjestöjen
edustajilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kannanottoja
Suomen ja EU:n linjauksista 10.-14. syyskuussa Meksikon Cancúnissa
pidettävän WTO:n seuraavan ministerikokouksen tiimoilta.

Särkelän edustama Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on
sosiaalipoliittinen asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö, jonka
jäseninä ovat keskeiset valtakunnalliset sosiaali- ja terveysalan
järjestöt (111), alan ammatillisia järjestöjä (6),
kuntia (139) sekä alueellisia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä
(16).

Riitta Särkelä korostaa, että Suomessa ns. pohjoismaisen
hyvinvointimallimme periaatteen mukaisesti kansalaisten hyvinvointia turvaavat
palvelut ovat julkisen vallan - valtion ja kuntien - vastuulla, joskin ne
tuotetaan usein eri tahojen yhteistyönä, jossa ovat mukana myös
kansalaisjärjestöjä voittoa tavoittelemattomina toimijoina.

- Hyvinvointimallimme poikkeaa tässä suhteessa oleellisesti
suuressa osassa muuta Eurooppaa vallalla olevasta markkina- ja vakuutusperusteisesta
järjestelmästä, Särkelä huomauttaa.

Hänen mukaansa oleellisena lähtökohtana meidän hyvinvointimallissamme
on ns. universaalisuuden periaate.

- Se tarkoittaa palvelujen ja sosiaaliturvan kuulumista kaikille kansalaisille
asuinpaikasta riippumatta. Ja eri tutkimusten kautta on kiistatta osoitettavissa,
että pohjoismainen hyvinvointimalli on pystynyt pulmistaan huolimatta
ehkäisemään merkittävällä tavalla laajamittaista
köyhyyttä ja syrjäytymistä. Toimivat ja kattavat sosiaali-
ja terveyspalvelut sekä sosiaaliturva ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn
olennaisia kulmakiviä ja näin myös investointeja tulevaisuuteen,
Särkelä selvittää.

Riitta Särkelä ja hänen liittonsa katsovatkin olevan välttämätöntä,
että WTO-neuvotteluissa palvelusektorin liberalisointivelvoitteiden
ulkopuolelle on jätettävä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä
myös kulttuuri- ja koulutuspalvelut.

- Neuvotteluissa on varmistettava, että palveluiden avaaminen yksityisen
sektorin kansainväliselle kilpailulle ei pääse muokkaamaan
peruuttamattomalla tavalla hyvinvointiyhteiskuntamme perusteita sekä
rakenteita ja sitä kautta ala kasvattaa hyvinvointieroja ja eri ihmisten
tai ihmisryhmien eriarvoisuutta. On siis varmistettava, että yhteiskunnan
peruspalvelut niiden tuottamistavasta riippumatta eivät tule uhratuiksi
kauppapolitiikalle ja vapaalle kilpailulle, Särkelä tarkentaa.

Vaikka Suomen eduskunnan kanta nyt siis näyttäisikin olevan samansuuntainen
kuin Riitta Särkelänkin, eli että julkiset hyvinvointipalvelut
todellekin tulee jättää WTO-prosessin ulkopuolelle, tilannetta
saattaa kuitenkin vielä mutkistaa kehitteillä oleva EU:n uusi
perustuslaki.

- Me olemme Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitossa huolissamme siitä,
että tulevassa EU:n perustuslaissa unionille annettavat uudet kauppapoliittiset
valtuudet ovat sosiaalipoliittisesti erittäin kriittinen kohta. EU:hun
liittyessämmehän lähtökohtana oli, että sosiaali-
ja terveyspalvelut, sosiaaliturva sekä koulutus ovat kansalliseen toimivaltaan
kuuluvia asioita, Särkelä muistuttaa.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tämä
lähtökohta voi joutua uhanalaiseksi.

- Tämä sitä kautta, että EU:n tulevaisuuskonventin
ehdotuksessa unionin yhteiseen kauppapolitiikkaan liittyvät ns. yleishyödylliset
palvelut sisältävät nyt myös sosiaali-, terveys- ja
koulutuspalvelut, Särkelä kertoo.

Hänen käsityksensä mukaan tämä pitää
sisällään WTO-neuvotteluja ajatellen myös riskin, että
EU:n komission aikaisempi linjaus koulutus-, sosiaali- ja terveys- sekä
kulttuuripalvelujen osalta muuttuu.

- Me katsomme siksi, että EU:n tulevassa perustuslaillisessa sopimuksessa
unionin toimivalta tulee tulevaisuudessakin rajata niin, että hyvinvointipalveluiden,
erityisesti sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspalveluiden järjestämistavat
ja sosiaaliturva ovat kunkin jäsenvaltion itsensä päätettävissä.
Tätä lähtökohtaa ei saa murtaa EU:n yhteiseen kauppapolitiikkaan
liittyvien uusien sitoumusten kautta. Tämä on jännitteinen
kohta, johon keskusliittomme toivoo ehdottomasti muutosta EU:n hallitusten
välisessä konferenssissa syksyllä, Riitta Särkelä
toteaa.

Hän korostaa, että kyseisten palveluiden ensisijaisena tehtävänä
hyvinvointiajattelumme mukaan on kansalaisten hyvinvoinnin, osaamisen ja
itsenäisen toimintakyvyn, ei kilpailukyvyn, lisääminen.

- Ihmisten tarpeet ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset eivät
saa jäädä toissijaisiksi silloin, kun valmistellaan kansallisia
linjauksia EU:n neuvottelupöytiin ja myös EU:n valtuuksia suhteessa
WTO-prosessiin, Särkelä tiivistää.

Hän korostaa, että on kyse ihmisten perusoikeuksista. Ja jo
nyt on Suomessa ilmennyt ongelmia julkisten palvelujen kilpailuttamisessa
ja mm. kuntien erilaisissa ostopalveluissa.

- Pitkäjänteinen osaaminen jää tässä helposti
vajaaksi. Myös palveluiden käyttäjien osallisuus palvelujen
suunnittelussa on tärkeää, ettei tehdä puutteellisia
suunnitelmia. Ja ennen kaikkea on nähtävä sekin, mitkä
ovat pitkän aikavälin kustannukset eikä vain sen hetken lyhytnäköiset
säästönäkökohdat, Särkelä painottaa.

Hän muistuttaa vielä kerran, että pohjoismainen ns. hyvinvointimalli
on niin erilainen kuin monessa muussa maassa, ja siksikin meillä tulisi
säilyttää oma päätäntävaltamme sosiaali-
ja terveysasioissa.

- Pahimmillaan näiden palvelujen avaaminen kansainväliselle
ja kaupalliselle kilpailulle voi merkitä ihmisten epätasa-arvoisuuden
huomattavaa lisääntymistä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton
toiminnanjohtaja Riitta Särkelä arvioi.