Työtätekevien osuus tulonjaossa pienentynyt

Työläisiä ja toimihenkilöitä syytetään kohtuuttomista vaatimuksista ja jopa epäisänmaallisuudesta, kun he puolustavat etujaan.

– Työnantajien mielestä 3-3,5 prosentin palkankorotusvaatimukset eivät ole tästä maailmasta, korkeintaan 1,5 prosentin tavoite on työnantajille hyväksyttävä. Funktionaalisessa tulonjaon kehityksessä työtätekevien osuus on kuitenkin koko ajan pienentynyt, totesi Suomen sosiaalifoorumissa huhtikuun alussa puhunut Ammattiliitto Pro:n tiedottaja Paavali Kukkonen.

Hän kertoi Telia Soneran lakosta ja muistutti, että firman tulos viime vuonna oli 2,4 miljardia euroa ja osingot omistajille suuret.

Samaan aikaan palkankorotusta vaativia leimataan kohtuuttomiksi ja neuvotteluja irtisanomisista käydään.

Palkkaratkaisut eivät haittaa firmojen kilpailukykyä

Parhaillaan Pro:n paperipuolen toimihenkilöt käyvät työtaistelua UPM-Kymmeneen rajatulla lakolla. Toimihenkilöt tavoittelevat nyt paperiteollisuuteen työnantajia sitovaa, yleistä palkkausjärjestelmää, jonka avulla voidaan korjata toimihenkilöiden palkkojen ja erityisesti naisten palkkojen jälkeenjääneisyyttä.

Kaksi viikkoa kestävään lakkoon osallistuu yhteensä tuhatkunta UPM-Kymmenen toimihenkilöä yhtiön kaikista tuotantolaitoksista ja Helsingin pääkonttorilta. Lakon on määrä päättyä aamukuudelta keskiviikkona 20. huhtikuuta.

Työnantajat väittävät, että palkankorotuksilla romutetaan kilpailukyky ja Suomen tulevaisuus. Kukkonen muistutti, että jopa työnantajapomo Jorma Eloranta on tunnustanut, ettei palkkaratkaisulla ole kovinkaan suurta merkitystä firmojen kilpailukyvylle.

– Samaan aikaan tuotantoa siirretään ulkomaille eli se siitä isänmaallisuudesta.

Kukkonen piti keskeisenä sitä, miten suitsitaan määräaikaisten ja vuokratyön härski käyttö sekä epäaito yrittäjyys, miten turvataan palkat, joilla tullaan toimeen, miten turvataan hyvät työpaikat ja pidetään huolta niistä, jotka ovat kokonaan työn ulkopuolella.