Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Gylling ja Lenin: kansallisuuspolitiikka

    Mielipiteet
    11.3.2011 - 12:57
    Aimo Minkkinen

    Gyllingiä yhdisti Leniniin heidän samanlaiset kansallisuuspoliittiset näkemyksensä. Molempien lähtökohtana kansallisuuskysymyksen ratkaisemisessa oli johdonmukainen ja horjumaton demokratismi, kansanvaltaisuus. Kansan täytyi saada itse päättää kohtalostaan. Kansojen yhteistoiminnan tuli perustua vapaaehtoisuuteen. Siinä ei saanut olla minkäänlaista pakkoa tai määräilyä vahvemman tai keskuksen taholta.

    Ensimmäisen kerran Gylling tapasi henkilökohtaisesti Leninin keväällä 1917. Silloin Suomen sosialidemokraattien valtuuskunta matkusti Pietariin, missä se tapasi Leninin. Puoluesihteeri Turkia puhui Suomen itsehallinnosta, mutta Lenin patisteli suomalaisia vaatimaan ”täydellistä vapautta”. Lenin lupasi täyden tukensa Suomen itsenäistymiselle eli eroamisoikeudelle Venäjästä. Hänen mielestään suomalaisilla oli oikeus itse päättää kohtalostaan, ja se isovenäläinen, joka kieltäisi tämän oikeuden, olisi shovinisti. Leninin mukaan täytyi olla järkensä menettänyt, jos tahtoi jatkaa tsaari Nikolain politiikkaa.

    Joulukuussa 1917 Gylling neuvotteli Leninin kanssa Suomen sosialidemokraattisen puolueen valtuuskunnan jäsenenä itsenäisyyden myöntämisestä Suomelle. Valtuuskunta ojensi Leninille puoluetoimikunnan kirjeen, jonka olivat allekirjoittaneet puheenjohtaja Manner ja varapuheenjohtaja Gylling. Siinä todettiin: ”Suomen sosialidemokraattisen puolueen puolesta käännymme puolueenne puoleen ja pyydämme Teitä tukemaan Suomen valtiollisen itsenäisyyden pikaista toteuttamista.” Lenin vastasi suomalaisten pyyntöön: ”Tietenkin Suomesta on tuleva itsenäinen. Me bolshevikit emme vastusta sitä, vaan kuten tiedätte teemme kaikkemme auttaaksemme teitä.”

    Gylling tapasi jälleen Leninin keväällä 1918. Silloin solmittiin ”punainen valtiosopimus” Venäjän ja Suomen sosialististen tasavaltain kesken. Se oli ensimmäinen kahden työväenhallituksen keskenään tekemä sopimus ja siten historiallisesti ainutlaatuinen.

    Sopimusta laatimassa ja allekirjoittamassa ollut Gylling arvioi kymmenen vuoden kuluttua sen historiallista merkitystä. Hänen mukaansa sopimus ensinnäkin kumosi sen väitteen, että Suomen työväen vallankumous olisi ollut uhkana Suomen itsenäisyydelle. Sopimuksen lähtökohtanahan oli se, että Suomi oli eronnut Venäjästä itsenäiseksi, riippumattomaksi valtioksi.

    Gylling painotti sopimuksen avaamia taloudellisia näköaloja Suomelle. Sille olisivat avautuneet pohjattomat Venäjän markkinat. Näin olisi voitu kehittää Suomen metalli- ja paperiteollisuutta.

    Lisäksi Kaakkois-Suomen talonpoikaistaloudelle olisivat avautuneet Pietarin markkinat.

    Suomen kansalaissodan tappion jälkeen Gylling tuli Leninin kutsusta Venäjälle. Vuonna 1920 nousi kysymys Karjalan autonomisen yksikön perustamisesta. Gylling vedettiin tämän neuvostohallituksen päätöksen toteuttamiseen. Tässä yhteydessä hän kävi Leninin luona. Lenin kyseli tarkkaan Karjalasta ja keskustelun lopuksi hän kysyi Gyllingiltä, uskoiko tämä Karjalan Työkansan kommuunin elinvoimaisuuteen. Gylling kertoi Leninille Karjalan luonnon rikkauksista, jotka avaisivat tälle alueelle valtavat näköalat. Gyllingissä hän näki miehen, joka uskoi ja uskalsi. Hänen piti saada yrittää. Lenin kehotti Gyllingiä viemään suomen kirjakielen käyttöä eteenpäin Neuvosto-Karjalassa.

    Karjalan Työkansan Kommuunin talous lähti Gyllingin johdolla ja Leninin johtaman keskushallinnon avustamana 1920-luvulla ripeään nousuun.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Italian kriittisen ay liikkeen keskiössä on vaatimus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vastarinta hallituksen budjettipolitiikkaa vastaan. Kuva Stefano Bolognini CC 4.0.
    Ulkomaat
    28.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleislakko haastaa Italiassa sotilasmenoja kasvattavan hallituksen politiikan

    Italian työväenliike valmistautuu marraskuun lopun ratkaiseviin päiviin. Ammattiliittojen keskusjärjestö (Unione Sindacale di Base, USB) järjestää tänään (28.11.

    Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu paljasti, että suomalainen käytäntö osa aikatyön lisätunneista on syrjivä.Kuva Edsel Little CCO 2.0.
    Uutiset
    27.11.2025
    Toimitus

    Suomi ainoa Pohjoismaa, jossa työväenluokan oikeudet poljetaan tuomioistuimen kynnykselle?

    Politiikka
    26.11.2025
    TA
    Tilaajille

    Komintern marraskuu 2025

    Screenshot 2025 11 17 215240
    Politiikka
    26.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Tilaajille

    ETUC: Minimipalkkadirektiivion voitto työntekijöille

    2024 08 19 Event, Thüringer Wahlkampftour Start des BSW in Eisenach STP 2958 by Stepro
    Kulttuuri
    26.11.2025
    Tiina Sandberg
    Tilaajille

    Yhteisöllisyyden manifesti

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!