Köyhyys on eduskuntavaalien kärkevin kysymys
Viimeisimpien selvitysten mukaan Suomessa sinnittelee 700 000 ihmistä tuloilla, jotka ovat alle virallisen köyhyysrajan. Tämän lisäksi noin 200 000 ihmistä on vaarassa pudota köyhyyteen. Viimeisten kahden vuoden kuluessa köyhyys on lisääntynyt sadallatuhannella ja 90-luvun laman jälkeen lapsiperheiden köyhyys on kolminkertaistunut. Tämä kehitys on jyrkässä ristiriidassa porvarihallituksen propagandan kanssa, jolla väitetään köyhien asemaa parannetun ja asialle tehdyn kaikki voitava.
Köyhyys ei johdu talouden heikosta kehityksestä, vaan se on pitkän aikavälin tietoisen politiikan tulosta. 90-luvun laman jälkeen alkoi jyrkkä tulojen uusjako, jota ryyditettiin heikoilla työehtoratkaisuilla, veropolitiikalla ja sosiaaliturvan reaalisella heikentämisellä. Niinpä palkkatulojen osuus kansantulosta romahti historiallisen jyrkästi ja pääomatulot kasvoivat räjähdysmäisesti. Tämän seurauksena tulokehitys on vääristynyt voimakkaasti.
VATT:n hiljattain teettämän selvityksen mukaan ajanjaksolla 1990-2007 tuloluokista ylimmän kymmeneksen, johon suurin osa pääomatulojen saajista kuuluu, reaalitulot kasvoivat keskimäärin 4,9 prosenttia vuodessa alimman tuloluokan tulokehityksen jäädessä 0,5 prosenttiin. Suurituloisimmat kasvattivat reaalitulojaan siis kymmenkertaisesti pienituloisiin nähden. Sitä ennen vuosina 1966-1990 alimman tuloluokan reaalitulokehitys oli keskimäärin12,3 prosenttia vuodessa ja ylimmän 3 prosenttia.
Köyhyys on paitsi äärimmäisen paha sosiaalinen ongelma myös työllisyys- ja ostovoimakriisi. Näin mittava köyhyys merkitsee sitä, että työttömyys pysyy korkealla koska ihmisiltä puuttuu rahaa tavaroitten ja palvelujen ostamiseen, joka taas toisi lisää työpaikkoja. Köyhistä suuri osa on juuri työttömiä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömiä, mutta nykyisin myös suuri määrä työssä käyviä pätkä- ja osa-aikatyöntekijöitä sinnittelee köyhyysrajan alapuolella. Köyhistä suurin joukko koostuu eläkeläisistä.
Kokoomus ja muut valtapuolueet esittävät nykyisen syvän kriisin ratkaisuksi lääkkeitä, jotka itse asiassa syventävät ja kärjistävän tilannetta. Tarjolla on eläkeiän korottamista, palkkojen jäädyttämistä, viennin tehostamista ja julkisten palvelujen karsimista. Kaikki nämä toimenpiteet tavalla tai toisella kaventavat ostovoimaa tai eivät ainakaan sitä paranna ja kärjistävät köyhyysongelmaa. Euroopan syvää talouskriisiä ollaan ratkaisemassa näillä samoilla lääkkeillä, eli pankkien ja keinottelijoiden aiheuttamaa kriisi ollaan maksattamassa työntekijöiden asemaa ja sosiaaliturvaa heikentämällä. On tapahtumassa ostovoiman radikaali leikkaaminen ja näin ollen ei Suomessa tuotetuille tavaroille ole myöskään siellä ostajia.
Suomen kommunistinne puolue on tehnyt aloitteen, jolla taataan 900 euron perusturva kuukaudessa verottomana kaikille niille, jotka eivät tähän tulotasoon muuten yllä. Tällä aloitteella puututaan kahteen oleelliseen kysymykseen, eli tulonjaon muuttamiseen pienituloisia suosivaksi ja ostovoiman parantamiseen, joka on kaikkein tehokkain työllisyyden parantamiskeino.
Oikeudenmukaisempi tulonjako tervehdyttää taloutta ja yhteiskuntaa laajemminkin.
