Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Tilaajavastuulaki on susi

    Kotimaa
    20.12.2010 - 14:40
    Marko Korvela
    Toivo Koivisto
    Kriittisen ay-verkoston seminaarissa käsiteltiin harmaata taloutta. / Toivo Koivisto |

    Suomella ei ole käytännössä mahdollisuuksia tietää, ketä täällä työskentelee, kauanko ja mitä työntekijöille maksetaan. Ongelma ei verotusneuvos Markku Hirvosen mukaan ole ulkomainen työvoima vaan työnantaja.

    Erityisen hankala on selvittää ilman kiinteätä toimipaikkaa Suomessa olevien firmojen edesottamuksia.

    – Ulkomaisista yrityksistä ei ole systemaattista tietoa eikä edellytyksiä selvittää kiinteän toimipaikan syntymistä, totesi Hirvonen lauantaina Kriittisen ay-verkoston harmaata taloutta käsitelleessä seminaarissa.

    Tilaajavastuulaissa aukkoja

    Parin vuoden takaisessa tilaajavastuulaissa on Markku Hirvosen mukaan selkeitä aukkoja. Laki ei nimestään huolimatta edellytä sen suurempaa vastuuta vaan tekee tilaajasta vain ”selvitysvelvollisen”.

    Lain laiminlyöntimaksut ovat matalia. Lakia on myös helppo kiertää ottamalla käyttöön kotimaahan tai ulkomaille vastaperustettu uusi yhtiö.

    – Esimerkiksi Viroon voi helposti perustaa yhtiön netin kautta ilman että tarvitsee käydä paikan päällä, sanoi Hirvonen.

    Ratkaisuna Hirvonen näkee, että tilaaja pannaan oikeasti yhteisvastuuseen alihankkijoista, kerätään selvitykset maksujen maksamisesta ja pistetään tarvittavat tiedot julkiseen rekisteriin.

    Suomen laki tuntee käsitteen ”kiskonnantapainen työsyrjintä”, joka tarkoittaa työntekijän palkkojen ja etujen polkemisen heikompaa asemaa hyväksi käyttäen. Hirvosen mukaan viiden vuoden aikana on oikeuteen asti saatu vain 18 tapausta. Langetetut rangaistukset ovat olleet pieniä verrattuna rikoksen kautta saatuun hyötyyn.

    Harmaaseen talouteen ei ole varaa

    Hirvosen mukaan harmaan talouden valvonta ei ole kattavaa ja lainsäädäntö on liian lepsua. Viranomaisten resurssit ovat säästöjen kourissa, eikä esimerkiksi verohallinnolla ole keinoja valvoa Suomessa toimivia ulkomaisia yrityksiä. Valtiovarainministeriö ja elinkeinoelämä ovat omalla tavallaan jarruttaneet harmaan talouden tutkimista. Keinoja on pidetty hankalina toteuttaa tai muuten mahdottomina.

    Parempaan suuntaan ollaan silti menty, tosin hitaasti. Nyt harmaan talouden torjuntaan tullaan seuraavan hallituksen ohjelmassa todennäköisesti kiinnittämään enemmän huomiota jo senkin takia, ettei verotulojen menetyksiin ole varaa.

    Paljon puhuttu kansantalouden ”kestävyysvajekin” pienenisi muutamalla miljardilla eurolla, mikäli vilunkia harjoittavat yritykset saataisiin kuriin.

    Verkosto kehittää solidaarisuutta

    Kansainvälisen rakennusalan liiton UITBB:n Rino Gelmi nosti esiin kansainvälisen työväenliikkeen solidaarisuuden tärkeyden.

    – Hallitseva EU-eliitti hyökkää siirtotyöläisiä vastaan, mikä ruokkii epävarmuutta ja muukalaisvihaa. Säästöohjelmat tulevat entisestään kasvattamaan köyhien määrää Euroopassa. Kapitalismissa työntekijä on kauppatavara siinä missä mikä tahansa muukin tavara, huomautti Gelmi.

    Hänen mukaansa tarvitaan vahvempi kansalaisten oppositio, joka kamppailee yhdessä siirtotyöläisten kanssa pääoman valtaa vastaan.

    Kansainvälinen solidaarisuus nousi esiin myös Pietarin Tikkurilan tehtailla harjoitetun sorron kautta. Pietarissa ovat MPRA-ammattiliittoon järjestäytyneet työläiset olleet jatkuvan häirinnän, uhkailujen ja sortotoimenpiteiden kohteena. Venäläistoverit ovat esittäneet toiveen, että Suomessa osoitettaisiin tukea ay-aktiivien taistelulle, sijaitseehan Tikkurilan pääkonttori Vantaalla.

    Kriittinen ay-verkosto perustikin työryhmän, jonka tehtävänä on organisoida solidaarisuuskampanjaa Tikkurilan pietarilaistyöntekijöiden tueksi. Lisäksi koottiin työryhmää, joka olisi ajan tasalla erityisesti EU:n tason työvoimapolitiikasta. Samalla katsastettiin verkoston paikallisten toimintaryhmien tilannetta. KRAY:lla on nyt paikallisryhmät pääkaupunkiseudulla, Turussa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Oulussa ja Tampereella.

    Esille otettiin myös idea harmaata taloutta käsittelevästä kyselystä eduskuntavaaliehdokkaille. Kyselyssä tiedustellaan ehdokkaiden kantaa harmaan talouden torjumiseen ja pyritään sitouttamaan edustajia tiukkaan harmaan talouden vastaiseen työhön ensi eduskuntakaudella.

    Seuraavan kerran Kriittisen ay-verkoston tovereita on mukana ay-väen rauhanpäivillä tammikuun alussa Turussa.

    www.kriittinen.fi


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    kuva super
    Politiikka
    15.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Hoitajien irtisanomiset murentavat asiakasturvallisuutta

    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer nostaa jälleen esiin vakavan huolen vanhustenhoidon tilasta. Liiton puheenjohtaja Päivi Inberg arvostelee järjestön tiedotteessa (12.

    Uusi selvitys perustuu keväällä 2025 aloitettuun laajaan kartoitukseen huoltovarmuuskriittisten yritysten kyberuhkiin varautumisesta. Kuva CSIRO CCO 3.0
    Uutiset
    14.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kyberkypsyys junnaa – tuore selvitys varoittaa hitaasta teknologiasta

    Aalto yliopiston tutkimus paljastaa, miten verkon käyttö kietoutuu stressiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Kuva Tony Webster CCO 4.0
    Tutkimus
    13.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Some väsyttää, uutiset yllättäen helpottavat – näin netti vaikuttaa mieleen

    Kurdistanin työväen kommunistisen puolueen Suomen osaston puheenjohtaja Ibrahim Hussein KUVA IH
    Mielipiteet
    12.1.2026
    Ibrahim Hussein

    Vapauden puolustajat eivät voi vaieta poliittisen islamin väkivallasta

    EVAn mukaan suomalaiset tunnistavat EUn merkityksen, mutta suhtautuvat taloudellisen vastuun laajentamiseen aiempaa epäluuloisemmin. Kuva Globetrotter19 CCO 3.0
    Politiikka
    12.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n yhteisvelka kohtaa kasvavaa epäluuloa – tutkimus paljastaa poliittisen eliitin etääntymisen kansalaisista

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!