Väritön, mauton ja munaton

Olen jäsen Rakennusliitossa ja todella huolissani kyseisestä organisaatiosta. Toiminta jumittaa jossain viihdepalveluita jäsenilleen tuottavan työttömyyskassan ja hyväpalkkaisten toimitsijoiden ja liiton johdon suojatyöpaikan tietämillä.

Ja niinkuin tässä ei olisi tarpeeksi, ollaan rakentajapiireihin kovasti ajamassa pikkuporvarillista ajatusmallia siitä ettei ammattiyhdistysliikeessä muka tulisi enää käyttää poliittisia tunnuksia.

MITÄ?

Kyse on työmarkkinapolitiikasta, tottakai siellä pitää käytää poliittisia tunnuksia!

En saata millään sulattaa ajatusta siitä, että jo ay-liikekin olisi niellyt sen kokoomuksen sloganin: vastakkainasettelun aika on ohi. Jokainen järkeään vähänkin käyttävähän kyllä näkee, ettei näin työelämässä missään nimessä ole. Siksi toivonkin todella sydämestäni, että kyseessä on vain jonkinlainen aivopieru.

Se tosin on kyllä myönnettävä, että ajatus siitä kuinka puolueista luopumalla saadaan uusia aktiivisia jäseniä liittoon, ainakin minun kohdallani käy toteen, sillä tulen olemaan tästä lähtien erittäin aktiivinen toimija sekä tekemään sen mikä mahdollista on, jotta nimenomaan työväenpuolueiden politiikkaa saadaan takaisin sinne minne se peruuttamattomasti kuuluukin eli ammattiyhditysliikkeeseen.

Nykyinen johto ei tunnu olevan lainkaan maailmanpolitiikan tasalla, vaan ajaa elikeinoelämän etuja liittoomme kuin käärmettä pyssyn piippuun. Se on surullista. Surullisempaa vielä on, että liitossamme sähläävät kaikenlaiset, ilmeisesti lähinnä omaa etuaan tavoittelevat toimitsijat ja luottamustehtäviin valitut henkilöt ovat tässä neoliberalistisessa operaatiossa mukana kuin peräpukama.

Uusi suunta rakennusliitolle on listamme nimi tulevissa Rakennusliiton vaaleissa, ja se on ennen muuta protesti nykyistä hyssyttelylinjaa vastaan.

Jotainhan tässä on pakko alkaa tehdä, nykymenolla ei saada kuin vahinkoa aikaan. Se vastakkain asettelun aika ei tosiaankaan ole ohi.

Katsokaapa vaikka nyt juuri vellonutta kiistaa SLSY:n ja Finnairin välillä. Tuottavuutta pitäisi saada lisättyä, mutta kuinka paljon? Oikea vastaus on lisää ja lisää ja rajattomasti.

Tämä tosiasia pitäisi suomalaisen duunarinkin tajuta jo pikku hiljaa, sen sijaan että kateellisina syyttelemme ja kyräilemme kun jotkin meistä edes jotain työolojensa ja elantonsa eteen yrittävät. Niin kauan kuin olemme kapitalismissa mukana, eivät mitkään tuottavuuden lisäämiset tule koskaan riittämään elinkeinoelämälle, vaan aina täytyy saada lisää sitä lisäarvoa ja sitä ei muualta saada revittyä kuin työstä ja sen tekijöistä.

Koska viime aikoina olen pitkälti keskittynyt kirjoittamaan lyriikkaa YLEISLAKKO-nimiselle orkesterillemme, on mielestäni sopivaa jakaa noita riimittelyjä myös kirjallisina, pitäväthän ne sisällään runsaasti näkemyksiäni nykypolitiikkaan.

Tässä mielestäni tälle sektorille hyvin sopivaa tekstiä kappaleestamme nimeltään Taivas putoo niskaan:

toiset kääntää toistuvasti takkiaan

ja heiluttelee humalassa nakkiaan

mut kun perse putoo olalta lattiaan

ne on taas valmiina luovuttaan

hyvä se on välillä tyhjentää pää

mutta varo ettet auki jätä räppänää

huomiseksi luvattiin taas kylmempää

voi päästä järkes jäätymään

joku päivä mä tulen ja potkin teidän korttitalot rikki

mä olen kyllästynyt tällaiseen salaojan kaivuuseen

joku päivä mä menen ja katkon teidän turvaköydet poikki

ja lyön nyrkillä reiän teidän sini-valko taivaaseen

varo vaan, sataa sirpaleita niskaan

varo vaan, kun peilitaloos kiven viskaan

varo vaan, ettei taivas putoo niskaan

varo vaan, varo vaan.

voi kun jouduttaisiin joskus vielä sellaiseen lamaan

ettei olis rahaa lähtee edes sotimaan

kaikki varat pitäis panna paikkaan taantumaa

eikä kultapossun taskunpohjaa

voi kun kaikki toimis omia aikojaan

eikä ongelmia tarttis käydä oikomaan

vois vaan naamakirjan sokkeloissa uikuttaa

ja jäädä rannalle ruikuttaan

joku päivä mä tulen ja potkin teidän korttitalot rikki

mä olen kyllästynyt tällaiseen salaojan kaivuuseen

joku päivä mä menen ja katkon teidän turvaköydet poikki

ja lyön nyrkillä reiän teidän sini-valko taivaaseen

varo vaan, sataa sirpaleita niskaan

varo vaan, kun peilitaloos kiven viskaan

varo vaan, ettei taivas putoo niskaan

varo vaan, varo vaan.