Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Puhutaanko maahanmuuttokeskustelussa aidasta vai aidanseipäistä?

    Kotimaa
    8.10.2010 - 11:52
    TA-Tampere
    Pentti Airola
    Silvia Aedo tuli Suomeen 1992 poliittisena pakolaisen Chilestä. / Pentti Airola |

    Maahanmuuttopoliittista keskustelua käytetään savuverhona, jolla saadaan peitettyä todelliset ongelmat, kuten peruspalveluiden jatkuva leikkaaminen ja rikkaita suosiva veropolitiikka, joka kaventaa entisestään hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.

    Samaan aikaan esimerkiksi rakennusfirmat käyttävät lähes ilmaista työvoimaa ja keräävät siten yhä suurempia voittoja.

    Karim Maiche, Tampereen Rauhanpuolustajien projektikoordinaattori, kyseenalaisti SKP:n Tampereen piirin ja Demokraattisen Sivistysliiton seminaarissa ’länsimaiden’ käsitteen ja havainnollisti islamilaisen maailman monimuotoisuutta.

    – Minulle ja varmasti suurimmalle osalle muslimeita on täysin saman tekevää, mitä joku tanskalainen piirtelee. Mediassa asia esitettiin koko islamilaisen maailman suurena raivostumisena. Tosi asiassa maailman muslimeista ehkä 0,001 prosenttia osallistui jonkinlaiseen mielenilmaisuun ja heistä 0,001 prosenttia puolestaan päätti hyökätä lähetystöön tai polttaa lippuja.

    Länsimaiden historian esitystapaa Maiche kritisoi siitä, että Välimereen on piirretty joku kuvitteellinen viiva, jonka pohjoispuolella sivistyttiin ja eteläpuolella elettiin jotenkin sivussa.

    – Todellisuudessa esimerkiksi Rooman valtakunnassa Välimeri oli sisämeri, jonka yli vaihdettiin koko ajan vaikutteita ja oltiin erittäin tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Nykyään puolestaan keskustelussa, niin mediassa kuin muutenkin, unohdetaan jatkuvasti, että esimerkiksi Pohjois-Afrikan maissa on aina ollut myös kristittyjä, siellä on baareja, homoja ja niin edelleen.

    Suomessa Maiche on koko ikänsä saanut vastata kysymyksiin taustastaan, vaikka hän on syntynyt ja kasvanut Suomessa. Karimin isä on Algeriasta ja eikä näytä aivan supisuomalaiselta. Pienestä pitäen hän on saanut vastailla kysymyksiin, kuten: Vieläkö vanhempasi ovat yhdessä? Asuuko isäsi yhä Suomessa? Mistä maasta olet kotoisin?

    Lisäksi hänen odotetaan usein olevan jostain syystä kiitollinen suomalaisille siitä, että saa olla Suomessa.

    – Minusta olisi vallan mainiota, jos laskettaisiin maahanmuuton kustannukset. Silloin voisimme verrata maahanmuuttajien aiheuttamia kustannuksia vaikkapa yhtiöiden johtajien palkkoihin, verohelpotuksiin ja optioihin. Ehkä ainakin jotkut ymmärtäisivät silloin, kuka täällä oikeasti vetää välistä ja tulee kalliiksi yhteiskunnalle, Maiche tiivisti.

    Solidaarisuus auttoi jaksamaan

    Silvia Aedo tuli Suomeen 1992 poliittisena pakolaisen Chilestä. Hän joutui miehensä kanssa poliittisen vainon kohteeksi, koska he vastustivat Pinochetin oikeistodiktatuuria ja toimivat aktiivisesti vasemmistolaisessa vastarintaliikkeessä. Suomeen he päätyivät, koska tiesivät, että täällä oli vahva solidaarisuusliike ja heille tarjottiin mahdollisuutta muuttoon.

    – Kun olimme vangittuina, oli äärettömän tärkeää tietää, että jossain oli ihmisiä, jotka ajattelivat ja tukivat meitä. Solidaarisuus antoi minulle, pienten lasten äidille, voimaa jatkaa eteenpäin. Kun päätös maahanmuutosta tuli ajankohtaiseksi, päätimme lähteä, koska vaihtoehtona olisi ollut jäädä vainon kohteeksi. Vanhin poikamme jäi Chileen, me muut muutimme Suomeen Varkauteen.

    Aedo on viihtynyt Suomessa, muttei ole luopunut omasta kulttuuristaan.

    – Kun olemme kotona, olemme chileläisiä ja käyttäydymme kuin käyttäytyisimme Chilessä. Kun lähdemme ulos ovesta, olemme Suomessa ja käyttäydymme suomalaisten tapaan. Minusta siinä ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa.

    Aedon mielestä maahanmuuttossa pitää olla omat sääntönsä ja niistä, jotka päätyvät Suomeen tulee pitää huolta. Hänestä kansainvälinen solidaarisuus on edelleen erittäin tärkeää.

    – Koko vasemmiston pitäisi yhdessä vastustaa Suomessakin nousevaa rasismia.

    Kritiikin kärki osuu harhaan

    Suomeen muuttaa edelleen vähän ulkomaalaisia.

    – Kaikkiaan maahanmuuttokriittisten eniten kritisoimilla humanitaarisilla perusteilla saapui 2009 noin 2 500 ihmistä. Maahan tuli samana vuonna lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa 26 700 henkilöä ja maasta lähti 2009 yli 12 000 ihmistä. Mistään massiivisesta muutosta ei siis voida puhua, totesi, SKP:n Uudenmaan piirijärjestön piirisihteeri Tiina Sandberg.

    Maahanmuuttajista on tehty suuri syntipukki ja savuverho. Heitä vastaan on helpompi hyökätä kuin suomalaisia päättäjiä, jotka ovat ne todelliset syylliset peruspalveluiden alasajoon ja yhä pahenevaan yhteiskunnan eriarvoistumiseen.

    – Monet näkevät maahanmuuttokeskustelun vaalien tärkeimpänä teemana ja haluavat suunnata protestinsa maahanmuuttopolitiikkaan. Valitettavasti kritiikin kärki osuu silloin pahasti harhaan, eikä mitään muutosta nykyiseen hyvinvointivaltion alasajoon ole odotettavissa, kiteytti Sandberg.

    Kommunistien tehtävänä on tässä tilanteessa tuoda keskusteluun se, kuka oikeasti hyötyy maahanmuutosta ja missä oikeat syylliset ovat.

    – Rakennukselle tuleva romanialainen työntekijä ei ole se, jota pitää syyttää työpaikkojen viemisestä tai palkkojen polkemisesta. Oikea syyllinen on rakennusfirma, joka käyttää häikäilemättä hyväkseen EU:n ja Suomen lakien porsaanreikiä saadakseen urakoiden hinnat mahdollisimman alas. Suurin osa työnantajista on erittäin tyytyväinen jos suomeen saadaan ihmisiä, jotka ovat valmiita tetkemään töitä mahdollisimman halvalla, Sandberg muotoili.

    Porvaripuolueet ajavat tietoisesti politiikkaa, joka ruokkii rasismia, kurjistaa työehtoja ja vie koko yhteiskuntaa yhä kovempien asenteiden suuntaan.

    – Valitettavasti vasemmistokin on yhä enemmän alkanut puhua tavalla, joka myötäilee Perussuomalaisten retoriikkaa. Tässä tilanteessa kommunistien tehtävä on aina uudelleen kääntää kritiikki yksittäisistä maahanmuuttajista niihin jotka ovat oikeasti vastuussa hyvinvointivaltion alasajosta ja hyötyvät tästä kehityksestä, tiivisti Sandberg.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Victoria Holmes yhdistää poliittisessa työssään luokkapolitiikan, romanihistorian ja antirasismin kysymykset. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Kulttuuri
    14.10.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Victoria Holmes haastaa vasemmiston tarkastelemaan romanien historiaa uudelleen

    Britannian kommunistisen puolueen keskuskomitean ja poliittisen toimikunnan jäsen Victoria Marie Holmes tunnetaan puolueensa viestinnän kehittäjänä, kirjailijana, näyttelijä

    Jeremiah Tousaint on Pointe Broadcasting Networkin uutispäällikkö Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Ulkomaat
    13.10.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Karibialainen mediatalo antaa äänen näkymättömille tarinoille

    Teemu Valli, Petri Palmu, Linda Savonen ja Tiina Rouhiainen väänsivät kättä ay liikkeen tulevaisuudesta Tiedonantaja festivaalilla Kuva Emma Grönqvist
    Politiikka
    12.10.2026
    Jukka Piha

    Yrittäjä haastoi ay-liikkeen

    Maija Amperla pitää Tiedonantaja festivaalia harvinaisena keskustelufoorumina Kuva Jukka Piha
    Uutiset
    11.10.2026
    Jukka Piha

    ”Järkyttävän upea festivaali” toi esiin vaietut yhteiskunnalliset kysymykset

    Palestiinan, Länsi-Saharan ja Afrikan vapautumiskamppailuja käsiteltiin keskustelussa
    Yleinen
    10.10.2026
    Jukka Piha

    ”Päitä katkaistiin vallan nimissä” – kolonialismin väkivallasta puhuttiin ilman kaunistelua

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 045 7839 4289
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    petra.packalen@tiedonantaja.fi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!