Ruotsin vaalien opetukset

Ruotsin vaalit näyttivät tuoreeltaan päättyneen pattitilanteeseen. Porvarillinen hallitusrintama voitti vaalit, mutta ei ensimmäisten tulosten mukaan pystynyt silti muodostamaan enemmistöhallitusta. Rintaman suurin puolue maltillinen kokoomus sai kymmenen lisäpaikkaa, mutta kun kolme pienpuoluetta hävisivät, niin allianssi menetti kuusi paikkaa saaden 172 paikkaa.

Rasistisen, juuriltaan uusnatsilaisen ruotsidemokraattien ylitettyä äänikynnyksen ja saatua valtiopäiville 20 kansanedustajaa pattitilanne muuttui vielä rumemmaksi. Porvarillinen allianssi olisi pystynyt ruotsidemokraattien tuella muodostamaan enemmistöhallituksen, mutta ei uskaltanut eikä halunnut nojautua siihen. Näin näytti siltä, että sen on joko jäätävä ruotsidemokraattien vaa’ankieliaseman armoille vähemmistöhallituksineen tai kosiskeltava punavihreän rintaman puolueita, ennen kaikkea ympäristöpuoluetta.

Sos.dem. puolue kärsi pahimman rökäletappion lähes sataan vuoteen. Se sai 30.9 prosenttia äänistä (-4,4) ja 113 paikkaa, vähennystä 17 paikkaa. Silti se on edelleen Ruotsin suurin puolue. Ympäristöpuolue sai 7,2 prosenttia äänistä (+2,0) ja 26 paikkaa, lisäystä 6 paikkaa. Vasemmistopuolue sai 5,6 prosenttia äänistä (-0,3) ja 19 paikkaa, vähennystä 3 paikkaa.

Vaalituloksen herättämää järkytystä, huolta ja ruotsidemokraattien rynnistyksen aiheuttamaa häpeää kuvasti hyvin se, että tuhannet mielenosoittajat kokoontuivat vaalien jälkeisenä päivänä Tukholman keskustaan Sergelin torille tunnuksin ”Ei rasisteja valtiopäiville”.

Eikä kyse ollut vain tavallisten kansalaisten protestista. Jopa porvarilliset lehdet protestoivat. ”Porvarihallitus ilman enemmistöä, romahtanut sosiaalidemokratia ja ratkaisijan roolissa puolue, jolla on äärioikeistolaiset juuret. On maanantaiaamu ja ruotsalaisten on aika hankkia uusi kansallinen omakuva”, kirjoitti Dagens Nyheter. ”Pimeyden voimat ottivat ruotsalaisen demokratian panttivangikseen” kirjoitti Expressen.

Pian ilmeni kuitenkin, että kymmeniätuhansia ennakkoääniä ja ulkomailla annettuja ääniä oli vielä laskematta ja valtiopäivävaalien lopulliset tulokset selviäisivät vasta keskiviikkona tai torstaina. Povailtiin, että viimeiset äänet saattaisivat sittenkin tuoda porvareille enemmistön ja ruotsidemokraatit menettää vaa’ankielen asemansa. Tätä kirjoitettaessa porvariallianssi oli saanut yhden lisäpaikan, mutta se ei vielä riitä enemmistöön valtiopäivillä; kaksi paikkaa puuttui. Lopullisten tulosten odotettiin valmistuvan torstain aikana.

Tällä puolella Pohjanlahtea poliittisissa piireissä on luonnollisesti seurattu jännityksellä Ruotsin vaaleja. Kokoomus, joka on matkinut maltillisen kokoomuksen linjanvetoja aina ”työväenpuolue”-nimikettä myöten, ei ole voinut kovaäänisesti hurrata sen menestykselle, mutta on toki iloinnut punavihreän rintaman vastoinkäymisistä ja siitä, että sisarpuolue jatkaa hallituksessa. Keskusta tuskin panee paljon painoa piskuisen ruotsalaisen sisarpuolueensa vaatimattomaan tulokseen.

Suomen SDP:lle ruotsalaisen sisarpuolueen tappio voi olla tietyssä määrin lamauttava. Uutispäivä Demarin mukaan SDP:n kannattaa analysoida, missä Ruotsin demarit onnistuivat ja missä eivät. Erkki Tuomioja kehotti SDP:tä seuraamaan tarkoin, kuinka sisarpuolue arvioi vaalitulosta, ja piti demareille kohtalokkaana, jos politiikasta häviävät visiot.

Vihreät hykertelevät käsiään Ruotsin ympäristöpuolueen kohtalaiselle menestykselle, mutta punastelun aihetta antaa se, että toisin kuin ympäristöpuolue Suomen vihreät ovat liitossa porvarien kanssa.

Perussuomalaiset ovat varmasti riemuissaan ruotsidemokraattien menestyksestä, mutta ainakin Timo Soini on pitänyt jonkinlaista taktista hajurakoa niihin. Keskeisenä syynä lienee ruotsidemokraattien natsitausta.

Entäpä SKP ja vasemmistoliitto ja Ruotsin vasemmistopuolue, entiseltä nimeltään vasemmistopuolue kommunistit. Ruotsin vasemmistopuolue on linjauksiltaan ja toimintatavoiltaan monessa mielessä lähempänä SKP:tä kuin porvarien kanssa hallituksessa ja myöhemmin kuntaelimissä kaveerannut vasemmistoliitto. Suomen kommunistien piirissä on myös pantu merkille naapurimaassa aloitettu propaganda, jonka mukaan punavihreän liittoutuman rakentaminen kommunistisen taustan omaavan vasemmistopuolueen kanssa aiheutti demarien suurtappion. Tällainen antikommunismia lietsova propaganda on täysin perätöntä ja tuomittavaa. Ilman vasemmistopuoluetta punavihreiden tappio olisi ollut paljon suurempi.

Vasemmistopuolueen puheenjohtaja Lars Ohly valoi vaalivalvojaisissa intoa puolueväkeen korostamalla, että kaikki puolueen jäsenet ja punavihreät vaalityöntekijät ovat tehneet fantastisen työn, joka jatkossa tulee merkitsemään paljon vasemmistopuolueen voimistamisessa. ”Nyt on aika taistella rasismia ja muukalaisvihaa vastaan. Se on työtä, jota suoritamme yhdessä muun punavihreän opposition kanssa. Vasemmistopuolue tulee kuten aina olemaan eturintamassa tässä taistelussa.”

Muiden suomalaisten puolueiden kuin perussuomalaisten kannattaa nyt hyvin tarkkaan analysoida ruotsidemokraattien menestystä ja ottaa oppia johtavien ruotsalaispuolueiden sen suhteen tekemistä virheistä. Johtavat puolueet eivät vain sijoittaneet ruotsidemokraatteja poliittiseen paarialuokkaan. Sen sijaan, että ne ja valtamedia olisivat antautuneet periaatteelliseen polemiikkiin ruotsidemokraattien muukalaisvastaisia ja rasistisia väittämiä vastaan, ne käyttäytyivät vaalikampanjan aikana ikään kuin ruotsidemokraatteja ja sen potentiaalisia äänestäjiä ei olisi ollut olemassakaan. Tämä oli suorastaan itsetuhoista piittaamattomuutta ja antoi ruotsidemokraateille aseita käteen.

Meillä tarvitaan nyt välttämättä syvällistä ja argumentoivaa maahanmuutto- ja rasismikeskustelua. SKP haastaa muut puolueet siihen.