Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali

    Huumekauppa ei ole vain pahasta

    Mielipiteet
    24.9.2010 - 10:26
    Sami Laaksonen

    Järjestäytynyt rikollisuus tai erityisesti huumekauppa ja siihen liittyvät sosiaaliset ilmiöt eivät tarkoita vain väkivaltaa tai kielteistä kehitystä. Huumekauppa voi olla myös sosiaalipolitiikan väline tai vaihtoehto ankarille taloudellisille ongelmille. Paradoksien maassa Meksikossa kaikki on mahdollista, eikä huumekauppa ole siinä suhteessa mikään poikkeus.

    Harkitsematon maatalouspolitiikka ja maailmankaupan kilpailuolosuhteet ovat ajaneet viljelivät ahdinkoon, joten marihuanan tai muiden myytäviksi kelpaavien huumeiden viljely edustaa erästä selviytymisen muotoa. Silti välikädet vievät laittomaksikin luokiteltavan kaupan puolella suuren osan viljelijän tuloista.

    Monin paikoin vaikea taloudellinen tilanne on ajanut asukkaat maahanmuuttoon. Kylät ovat autioituneet, kun vain lapset ja naiset ovat jääneet paikalleen. Maatalous on kuihtunut aina 1980-luvulta lähtien, palkkataso ei ole kasvanut laisinkaan sitten vuoden 1982 ja perinteiset paikalliset elinkeinot ovat joutuneet väistymään useista pikkukylistä suuriin kaupunkeihin. Kun paikkakunnalla ei enää ole teollisuutta tai palvelusektorin työpaikkoja, alkaa maastamuutto tai siirtyminen kaupunkeihin, mikä puolestaan syventää kurjistumista ja syrjäytymistä. Laittomat ammatit kuten prostituutio ja huumekauppa nostavat silloin päätänsä tarjoten keinon hankkia rahaa perheen elättämiseen.

    Huumekartellit ovat jo osassa Pohjois-Meksikossa merkittävimpiä työllistäjiä, mitä ei tulisi unohtaa huumeista puhuttaessa. Toisaalta samaiset kartellit rakentavat pestyllä tai puhtaalla rahallaan kouluja, kirkkoja, teitä ja yrityksiä, joiden kerrannaisvaikutukset ovat pienillä paikkakunnilla suuria. Paikoin kartellit ajavat suurperheen ja poliitikkojen virkaa ottaessaan vastuun satojen tai tuhansien ihmisten hyvinvoinnista. Monista huumekauppaista tuleekin jossain vaiheessa poliitikkoja tai sitten poliitikoista huumekauppiaita. Myös kirkko on täysin rinnoin mukana huumekartellien toiminnassa, koska laittomuuksien tukeminen kasvattaa sen omaa tilipussia.

    Korruptio mahdollistaa sujuvan liiketoiminnan ja tuplaa paikallisten viranomaisten kuten poliisien kuukausipalkat. Niin sanotussa huumesodassa ei siinäkään ole kyse mistään muusta kuin rahasta. Valtio pyrkii Kolumbian mallin mukaisesti pilkkomaan isot kartellit pieniksi yksiköiksi ja perimään niiltä kultakin korvauksia huumekaupan hoitamisesta. Onhan huumekauppa mustan sektorin tärkein liiketoiminnan haara Meksikossa. Sen volyymit taitavat hävitä virallisen talouden puolella vain öljykaupalle.

    Jo 28000 uhria vaatinut sisällissodan luonteen saanut tarpeeton väkivalta ei ole kuitenkaan suhteellisesti niin laaja-alaista kuin mediat antavat ymmärtää. Neljän vuoden aikana on kuollut esimerkiksi vähemmän ihmisiä kuin Suomen sisällissodassa. Meksikossa on sitä paitsi noin 110 miljoonaa asukasta. On itsestään selvää, että myös valtamediat tekevät voittoa uutisoimalla kuolleista.

    Silti ei voi olla ajattelematta, että kaikki voisi olla toisin jos vasemmiston ja oppositiojohtajan Andrés Manuel López Obradorin vaalivoittoa 2.7.2006 olisi kunnioitettu. Röyhkeä vaalivilppi ja useat laittomuudet nostivat kuitenkin valtaan äärioikeiston Felipe Calderónin, joka on lyhytnäköisesti ajanut kovaa poliittista linjaa. Kiitos medioiden huumesota on tehnyt Calderónista vuoteen 2006 verrattuna suositumman hahmon. López Obrador olisi varmasti rakentanut kansallisista instituutioista vahvempia, parantanut palveluja ja keskittänyt varoja sosiaalipolitiikkaan. Ainakaan hän ei olisi ajanut maata järjettömään sotaan pasifistina. 50 kohdan suunnitelma olisi myös parantanut alkuperäiskansojen itsemäärämisoikeuksia sekä yleisesti kansalaisoikeuksia.

    Jos minun pitäisi valita kahdesta pahasta eli itseään presidentiksi kutsuvan Calderónin ja huumekaupan välillä, niin pidän kyllä ennemmin huumekauppiaiden puolta. He edustavat sentään vähemmän väkivaltaista ajattelua ja ajavat jonkinlaisia itsejärjestäymisen muotoja sekä jonkinasteista tahtoa toteuttaa sosiaalipolitiikkaa maassa, jossa mahdollisuudet hyvinvointiin pyritään tukahduttamaan.

    Huumesota jatkunee ainakin vielä vuoden 2012 presidentinvaaleihin asti, jos ei tapahdu ihmeitä. Paras vaihtoehto piilee silti tietoisuuksien vallankumouksessa ja kansalaisten taistelussa oikeudenmukaisemman Meksikon puolesta ilman poliitikkoja tai poliitikkojen kanssa.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    20260910 142615
    Ulkomaat
    19.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Toimittajien havainnot voivat auttaa myös Kiinaa näkemään omat ongelmansa

    Harvoin pääsee kuulemaan korkean tason kiinalaiselta puoluejohtajalta näin suoraa viestiä toimittajille: kertokaa, mitä näette, myös silloin, kun havaitsette ongelmia.

    20260911 201038
    Kulttuuri
    18.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kiinalainen pukeutuu dynastiaan

    20260909 092918
    Uutiset
    17.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleisöt siirtyvät sosiaaliseen mediaan

    Jättikettujen ylijalostus näkyy uusissa kuvissa suomalaisilta turkistarhoilta, joissa eläinten hyvinvointi on vakavasti heikentynyt. Kuva Project 1882
    Kotimaa
    5.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eläinjärjestöt vaativat turkistarhauksen kieltoa

    Budjettiriihen päätökset kiristävät hyvinvointialueiden ja kuntien taloutta, arvioivat useat vasemmistolaiset toimijat. Kuva Ypsilon CCO 0.0
    Politiikka
    4.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miten budjetti 2027 vaikuttaa hyvinvointialueisiin ja sote‑palveluihin?

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 045 7839 4289
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    petra.packalen@tiedonantaja.fi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!