Kesällä opiskeltiin perusasioita

Viime viikonlopun helteistä huolimatta osallistujat jaksoivat tankata aimo annoksen marxismin perusteita ja kommunistisen liikkeen historiaa Suomen kommunistisen puolueen ja DSL:n järjestämässä Kesäyliopistossa Hauhon Vähäjärvellä.

Punaisena lankana läpi viikonlopun kulki kommunistina olemisen ja toimimisen pohtiminen, kommunistien politiikkakäsitys sekä lähestyvät eduskuntavaalit.

Perjantain ohjelmaan kuului marxilaisen yhteiskuntakäsityksen ja luokkien ruotimista. Lauantaina keskustelua vauhditti SKP:n tuore pääsihteeri Juha-Pekka Väisänen, joka esitteli toukokuisessa edustajakokouksessa hyväksyttyjä asiakirjoja toiminnallisesta näkökulmasta.

– Vallankumouksellinen liike ei synny automaattisesti taloudellisesta luokkataistelusta. Ei riitä, että jokainen taistelee vain omien taloudellisten etujen puolesta. Kamppailu täytyy nostaa poliittiselle tasolla, poliittisen vallan valtaamiseksi, ja siihen tarvitaan puolue, kiteytti Lenin-museon johtaja Aimo Minkkinen Leninin ajatuksia.

Minkkinen alusti sunnuntaiaamuna Leninin ajankohtaisuudesta. Hänen mukaansa Leninin kirjoituksissa ja toiminnassa korostuivat teorian ja käytännön yhteen kietoutuminen sekä kommunistisen liikkeen kansainvälisyys.

SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen totesi, miten tie ulos kapitalismin kriiseistä vaatii uutta taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kehityksen mallia.

– Vastarinta lähtee konkreettisista arjen ongelmista. Kamppailuissa on pyrittävä kehittämään keskustelua politiikan suunnasta ja pääoman vallasta. Leniniläinen konkreettisen tilanteen konkreettinen analyysi on luokkavoimien, joukkoliikkeiden ja poliittisten voimien analyysia. Vastavoimat muuttuvat reaaliseksi tekijäksi vasta lähtiessään liikkeelle, toiminnan ja yhteistoiminnan kautta.

Osallistujat pitivät Kesäyliopiston antia ja muitten kommunistien tapaamista erittäin hyvänä ja tarpeellisena. Enemmänkin olisi saanut olla osallistujia, tuumi etenkin moni etäisemmän piirin toveri.

Punaiset kesäpäivät tarmoa täynnä

Imatran Kissannimeen oli kokoontunut edustava otos nuoria; uusia ja kokeneempiakin nuorisoliittolaisia. Työssä käyviä, opiskelijoita, perheitä lapsineen, tulevaa siviilipalvelusmiestä, entistä totaalikieltäytyjää. Asia ja aate yhdistävät.

Brasilialaissyntyisen kasvatusfilosofin, vallankumouksellisen Paolo Freiren ajatukset olivat innoittajana KomNL:n puheenjohtajan Anna-Mili Tölkön alustuksessa. Freire näki kasvatuksen tärkeänä osana vallankumouksellista toimintaa. Hänen oppinsa liittyvät kiinteästi siihen, miten Tölkkö on rakentanut nuorisoliiton opintotoimintaa.

– Opettaja ei ole vain auktoriteetti, joka tietää kaiken ja kaataa sen oppilaan päähän vaan kummallakin on toisiltaan opittavaa. Keskustelujen kautta opitaan ja sen on tarkoitus tehdä mahdolliseksi kriittinen ajattelu, Tölkkö johdatti nuoret Freiren ajatusmaailmaan.

– Politiikkaa opittaessa opitaan vastuuta ja sitä kautta toimivaa demokratiaa. Sen ja vallankumouksen edellytys on, että jokainen kansalainen vaatii oikeuksiaan, eikä tyydy odottamaan, että ne annettaisiin ylhäältä käsin. Tämän takia monia oikeuksiamme ollaan ajamassa alas, koska kansa ei ota vastuuta omiin käsiinsä ja tartu toimeen, mietti vasta nuorisoliittoon liittynyt Simo Suominen.

Kesäpäivien keskusteluita syvennettiin pienemmissä ryhmissä. Tämä vaikutti onnistuneelta ratkaisulta ja työskentely oli kaikille mielekästä.

– Näin myös varmistuttiin siitä, että kaikki saivat sanoa sanottavansa. Pienellä evästyksellä ohjattiin osallistujat työryhmiin. Jokaisella tuntui olevan halua ja tarve puhua. Näin kaikki pääsivät ääneen. Keskustelua käytiin silti hyvin ja tehokkaasti, arvioi Anna-Mili Tölkkö.