Hollanti lähti Afganistanista, entä Suomi?

Hollannista tuli ensimmäinen Naton jäsenvaltio, joka vetää joukkonsa pois Afganistanista. Vetäytyminen peitetään toteamalla, että hollantilaiset saivat suunnitelman mukaisesti tehtävänsä täytetyksi. Hollanti on menettänyt kuolleina 24 sotilasta neljän vuoden aikana, joina se on osallistunut Afganistanin sotaan. Haavoittunut on 140 sotilasta.

Hollannin menetykset näyttävät pieniltä verrattuna USA:n ja Britannian joukkojen tappioihin. Hollannin vuonna 2006 alkanut osallistuminen Afganistanin sotaan ja miehitykseen sai kuitenkin maassa aikaan melkoisen skandaalin. Naton vaatimuksesta jatkaa Hollannin sotilasyksikön palvelua maassa tuli yksi koalitionhallituksen kaatumiseen johtaneista syistä tämän vuoden helmikuussa. Neuvottelut uuden monipuoluehallituksen muodostamisesta jatkuvat edelleen. Koska Hollannissa ei ole hallitusta, ei ole ketään jatkamassa joukkojen palvelua Afganistanissa.

Nato-johtajat ovat rauhoitelleet, että hollantilaisten lähtö ei heikennä liittoutuman joukkoja Afganistanissa, koska niiden vahvuutta on lisätty, ja että muut jäsenmaat jatkavat lujasti liittoutuman tukemista. He ovat erityisesti vakuuttaneet, ettei hollantilaisten vetäytyminen johda muiden osallistujamaiden keskuudessa ketjureaktioon.

Itse asiassa tämä ei ole totta. BBC:n mukaan Kanada suunnittelee joukkojensa vetämistä Afganistanista ensi vuonna. Sotilastarkkailijoiden mukaan Hollannin ratkaisu tapahtui liittoutuman olemassaolon kannalta hyvin monimutkaisena aikana. Tappiot ovat paisuneet samoin kuin epäilyt koalition Isaf-joukkojen strategian tehokkuudesta.

Isaf-joukkoihin kuuluu nyt noin 120 000 miestä, ja määrää on tarkoitus syyskuussa saapuvien 30 000 yhdysvaltalaissotilaan myötä kasvattaa 150 000:een.

On julkinen salaisuus, että USA:n ja Britannian on kannettava koskaan päättymättömän sodan suurin taakka ja kärsittävä suurimmat tappiot. Britannian uusi pääministeri David Cameron sanoi kuitenkin äskettäin, että brittijoukkojen vetäminen pois Afganistanista voisi alkaa jo tänä vuonna. Cameron viittasi Barack Obaman mainintaan mahdollisuudesta aloittaa USA:n joukkojen vetäytyminen ensi vuoden heinäkuussa.

Obaman ja Cameronin ”optimististen” lausuntojen taustalla on huoli omien maidensa ja muiden Nato-maiden yleisen mielipiteen kasvavasta vastustuksesta Afganistanin sotaa kohtaan ja pyrkimys rauhoitella sitä, kun sota on ajautumassa yhä pahempaan umpikujaan ja kun sodan rikollinen luonne dokumenttipaljastusten myötä näyttäytyy yhä paljaampana.

Tässä tilanteessa Suomen päätös lähettää lisäjoukkoja Afganistaniin ei ole vain orjamaista ja tyhmää, se on myös rikollista. Kuten entinen puolustusvoimien komentaja Gustav Hägglund on todennut, Suomi toimittaa Afganistanissa lähinnä viikunanlehden virkaa. Suomen johtajat haluavat myös olla mieliksi USA:lle ja osoittaa maamme Nato-kelpoisuutta.

Maamme johtoa onkin nyt painostettava irtisanoutumaan rikollisesta sodasta ja vetämään kaikki suomalaissotilaat pois Afganistanista.