Jyri Jaakkolan aatteet eivät kuole

Meksikossa surmattiin suomalainen kumouksellinen ajattelija ja toiminnan mies Jyri Jaakkola. Hänen ajatussuuntansa ja poliittinen liikkeensä on kommunalismi, jonka tavoitteena on suora demokratia. Meksikossa sai aikanaan surmansa myös toinen suoran demokratian esitaistelija, Leo Trotski. Hän ja Vladimir Lenin kutsuivat suoran demokratian ideaansa neuvostojen vallaksi. Meksikosta lähti marraskuussa 1956 ylikuormattu laivalastillinen (82) vapaustaistelijoita Granma-nimisellä purrella Fidel Castron ja Che Guevaran johdolla Karibian meren saarelle kumoamaan sortovallan. Jyri Jaakkola seilasi Estelle-nimisellä purrella oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

Jyri Jaakkolan näkemyksen mukaan kaiken poliittisen vallan tulisi olla paikallisilla kansankokouksilla. Niissä ihmiset kohtaavat toisensa kasvokkain ja luovat yhdessä yhteiskunnallisia toimintatapoja.  Jokaisella yhteisön jäsenellä tulisi olla tasavertainen oikeus esittää asioita asuinalueensa kansankokouksen päätettäväksi ja ilmaista mielipiteensä käsiteltävistä asioista.

Lenin kirjoitti Valtio ja vallankumous-kirjassaan samasta asiasta: ”… ihmiset tottuvat noudattamaan heille välttämättömiä yhteiselämän sääntöjä, ellei ole riistoa, ellei ole mitään sellaista, mikä nostattaa suuttumusta, aiheuttaa vastalauseita ja kapinaa ja synnyttää lannistamisen tarvetta.”

Jyri Jaakkolan näkemyksen mukaan yksikään toimi ei ole demokraattisesti oikeutettu, ellei se ole suoraan ihmisten itsensä – ei minkäänlaisten edustajien – ehdottama, keskustelema ja päättämä.

”Pyrkimys radikaaliin yhteiskunnalliseen muutokseen ei tarkoita sitä, ettemme voisi samalla vaikuttaa päivänpolttaviin asioihin tässä ja nyt. Vaikuttamiskeinojemme vain on oltava linjassa haluamamme pidemmän aikavälin muutoksen kanssa. Siksi on tärkeää kytkeä yksittäisten kamppailujen tavoitteet puheeseen laajemmasta yhteiskunnallisesta muutoksesta”, Jyri Jaakkola kirjoitti.

Kommunalistit ehdottavat, että talous kunnallistetaan ja kaikki yksityisessä omistuksessa olevat maat sekä tehtaat ynnä muut tuotantolaitokset siirtyvät kuntalaisten yhteisomistukseen. Päätökset taloudellisten toiminnan suuntaviivat tehdään kaikkien kuntalaisten kesken kansankokouksissa. Tämä merkitsisi talouden tuomista poliittisen päätöksenteon piiriin kokonaisuudessaan.

Jyri Jaakkola toteaa, että kehittyessään kansankokoukset ajautuvat todennäköisesti vastakkainasetteluun valtion instituutioiden ja kapitalistisen talouden kanssa, sillä valta ei voi olla samanaikaisesti sekä valtiolla ja taloutta hallitsevilla suuryrityksillä että kansalla suorasti demokraattisissa instituutioissa. Näin syntyy vallankumouksellinen jännite, jonka seurauksena kansankokoukset ottavat kaiken poliittisen päätäntävallan itselleen ja konfederaatioilleen.

Leninin näkemysten tapaan kommunalistit suosivat osuuskuntia ja muita yhteistoimintaa opettavia vaihtoehtotalouden muotoja. ”Todellinen kamppailu käydään poliittisesta vallasta, jonka avulla myös taloudellinen toiminta on otettava kansankokousten suoraan hallintaan”, Jyri Jaakkola korostaa.