Ylen rahoitukseen saatava selvyys
Yleisradiolla on tärkeä merkitys monipuolisen tiedonvälityksen, sivistyksen, kulttuurin ja sananvapauden kehitykselle. Tämä edellyttää Yleisradion rahoituksen turvaamista.
Poliitikot ovat nyt sählänneet yleisradiolain uudistuksesta ja rahoitusasiasta viikkotolkulla. Samalla kovaa lobbausta harrastanut kaupallinen media on sekoittanut soppaa ehdottamalla, että eduskunnan nimittämän hallintoneuvoston lisäksi Yleä valvomaan pitäisi perustaa ulkopuolinen ”riippumaton” elin.
Ensin tuki Mika Lintilän (kesk) parlamentaarisen työryhmän yksimielisesti hyväksymälle linjaukselle yleisradiolaista ja Ylen rahoitusmallista alkoi murentua. Pääsyynä oli kansalaisten karsastama, epäsosiaalisena pidetty Yle-maksu ja kansanedustajien pelko äänestäjien rankaisusta seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Sitten viestintäministeri Suvi Lindén (kok) osoittautui kyvyttömäksi laatimaan kaikille eduskuntaryhmille sopivaa kompromissia Yle-laiksi.
Sen jälkeen viime viikon tiistaina eduskuntaryhmien puheenjohtajien piti paikata tilanne ja laatia Ylestä yhteinen näkemys. Ryhmyrit päättivät, että Ylen toiminta säilyy nykyisen kaltaisessa laajuudessa, rahoitus turvataan ja Ylen asioihin palataan vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Päätöksen mukaan Ylen rahoituksen tason tulee olla tänä vuonna 480 miljoonaa euroa.
Viime viikon torstaina ilmeni, että ainakin joidenkin eduskuntaryhmien johtajat olivat ulalla sen suhteen mitä hyväksyivät.
Se on joka tapauksessa selvää, että vaikka useiden eduskuntaryhmien sisällä on ainakin toistaiseksi hajontaa rahoitusmallien osalta, niin budjettirahoitus varsinkin indeksiin sidottuna ja yhdistettynä rahojen ohjaamiseen radio- ja televisiorahastoon saa kannatusta. Vain RKP näyttäisi olevan ryhmänä edelleen Yle-maksun takana.
SKP asettui jo viime vuoden toukokuussa kannattamaan valtion budjettirahoitusta. SKP:n keskuskomitea pani kannanotossaan merkille, että ”mediamaksun vaihtoehtona esillä ollutta valtion budjettirahoitusta on vastustettu sillä perusteella, että se tekee Yleisradion riippuvaiseksi talouden ja politiikan suhdanteista. Käytännössä mediamaksu on yhtälailla riippuvainen eduskunnasta ja koska tahansa helposti muutettavissa.”
Keskuskomitea ehdotti säädettäväksi lain, ”jolla velvoitetaan ohjaamaan Yleisradiolle valtion budjetista indeksiin sidottu summa, joka on nykyistä televisiolupamaksujen tuottoa suurempi”.
SKP korosti, että se ei hyväksy kaupallisten mediayhtiöiden pyrkimyksiä vahvistaa asemiaan Yleisradion kustannuksella ja kannattaa niiltä perittäviä toimilupamaksuja. Samalla kannalla on tuoreessa kannanotossaan myös esimerkiksi Kansan Radioliitto. Sen mukaan toimilupamaksun palauttamista kaupallisille tv-kanaville ei estäisi esimerkiksi mainosajan myynti poikkeuksellisesti joihinkin Ylen yksinoikeudella hoitamien suurten urheilutapahtumien televisiointiin.
