Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Köyhyydellä yhä useammin naisen kasvot

    Kotimaa
    8.3.2010 - 10:42
    Kaija Kiessling
    Franco Folini
    Talouden lama on jättänyt entistä enemmän naisia kodittomiksi Yhdysvalloissa. Kuvan nainen asuu koirineen kadulla San Fransiscossa. / Franco Folini |

    Eilen

    Meille kaikille ei ole tuttua Kansainvälisen naistenpäivän historia. Sen vietosta tehtiin päätös Euroopassa 1910, ja ensimmäisen kerran päivää vietettiin vuonna 1911.

    Ehdotuksen päivän vietosta teki Sosialistisen Internationaalin naisten toisessa konferenssissa Kööpenhaminassa saksalainen Clara Zetkin. Merkittävää osassa oli myös Aleksandra Kollontai.

    Suomalaisia naisia kokouksessa olivat Aura Kiiskinen, Hilda Herrala, Hilja Pärssinen, Ida Aalle-Teljo ja Miina Sillanpää, kaikki paitsi tunnettuja naisten asemasta agitoivia vaikuttajia myös silloisen sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen kansanedustajia.

    Kansainvälisen naistenpäivän vakiintumista voidaan pitää merkkinä naisten järjestäytymisestä. Alusta alkaen lähtökohtana olivat tunnukset naisten oikeuksista. Kyse oli tasa-arvosta, oikeudesta työhön, kunnon palkasta ja yleensä demokraattisista oikeuksista. Teemat olivat ajankohtaisia asioita myös Suomessa.

    Venäjällä naistenpäivän vietto liitettiin 1913 sodanvastaiseen kamppailuun ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä. Tähän kamppailuun liittyivät myös muut Euroopan naiset.

    Näin kaksi vahvaa teemaa, naisten oikeudet ja taistelu rauhan puolesta, nousivat naistenpäivän sisällöiksi.

    Tänään

    Naisten asema yhteiskunnassa, työelämässä ja taloudessa on edelleen paljolti korjaamatta. Nainen on yhteiskunnassa liian usein alistettu ja toisen luokan kansalainen, myös Suomessa. Sitä ei ole korjannut ammattiyhdistysliike eivätkä siihen ole puuttuneet myöskään lainsäätäjät. Esimerkiksi sosiaaliturvan osalta jäävät naiset yleisesti edelleen heikommalle.

    Naisvaltaisten alojen ammattiliitot PAM ja JHL ovat tänä talvenakin hyväksyneet sopimuksia, joilla kaikkein pienipalkkaisimpien naisten ansioihin tuskin tulee korotuksia. Päinvastoin naisten työelämää poljetaan entisestään. Kaupan alalla sopimusta laajennettiin muun muassa lähes vapaaseen yötyön sallimiseen asti, kun sitä vastoin takavuosina naisten työvoimaa haluttiin tältä suojella. Nyt ammattiliitto hyväksyi sen jäsenistöään kuulematta.

    Huomenna

    EU on nimennyt tämän vuoden köyhyyden vastaiseksi vuodeksi. Johtaako se tilanteen muuttumiseen, jää nähtäväksi. Köyhyydellä on yhä useammin naisen kasvot, niin vanhojen kuin nuorten. Köyhyyden lisääntymistä ja eriarvoisuuden kasvamista vastaan on tehtävä kaikki voitava. Näin ei tunnu kuitenkaan nyt tapahtuvan.

    Maailmalla kymmenet miljoonat naiset ovat edelleen lukutaidottomia. Naiset ja lapset kärsivät aliravitsemuksesta ja huonosta terveydenhuollosta, joutuvat kriisien ja sotien jalkoihin ja myös kidutetuiksi ja raiskatuiksi näissä oloissa.

    YK:n naisten kokous pidettiin 15 vuotta sitten Pekingissä. Se asetti jäsenvaltioille tavoitteeksi askel askeleelta parantaa naisten asemaa ja elinolosuhteita. Edelleen on paljon tekemättä. Näitä asioita YK käsittelee maalikuussa Peking+15 -seurantakokouksessaan.

    Suomen hallituksen aktiivisuus Pekingin kokouksen asettamissa tavoitteissa on ollut luvattoman heikkoa. Tässä olisi nais- ja kansalaisjärjestöillä mahdollisuus ja haastetta olla yhteistoiminnassa aloitteellisia ja koota voimia sen aikaansaamiseksi, että Pekingin kokouksen velvoitteet otetaan tarkemmin esille ja valmisteluun myös maamme hallituksessa.

    Kansainvälinen naistenpäivä alkuperäisine teemoineen ja haasteineen tulisi nostaa kunniaan joka päivä, niin kauan kuin ongelmat huutavat keskuudessamme ja aukeavat väistämättä silmiemme edessä.

    Kirjoittaja on Demokraattisen naisverkoston puheenjohtaja.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Uudessakaupungissa asuvan Suomisen työelämä kattaa yli neljä vuosikymmentä suomalaisessa teollisuudessa.
    Politiikka
    25.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Juha Suomisen työura kertoo työväenluokan arjesta

    Asentaja, virhetutkija, työnopettaja, trukinkuljettaja, putkiasentaja, hitsausoperaattori ja robottilinjanhoitaja – nämä ovat työnimikkeitä, joita Juha Suominen on uransa ai

    piipaasihteeri 2
    Mielipiteet
    24.11.2025
    Heikki Ekman
    Tilaajille

    Kanna sinä köyhä sitä kuormaasi

    Punaposki kolumni
    Mielipiteet
    24.11.2025
    Punaposki
    Tilaajille

    Järjetön, järjetön urheilumaailma

    DSC 6210
    Mielipiteet
    24.11.2025
    SKP
    Tilaajille

    Ihmisyyden rajaaminen johtaa fasismiin

    egor myznik TsbPt7n2bjI unsplash
    Mielipiteet
    24.11.2025
    Jiri Mäntysalo
    Tilaajille

    Kansa kärsii ja valtio turvaa rahat militarismiin

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!