Taistelu tuulimyllyjä vastaan meksikolaisittain, osa I

Olipa kerran Meksikossa CIESAS:in maankuulu sosiaaliantropologian maisterintutkinto ja herra Kärttyisät uurteet, joka tunnetaan myös Ruvalneitorin nimellä. Suomalainen kommunisti ja kulttuurintutkija yritti luoda keskustelua atsteekkien yhteiskunnasta hänen kanssaan, mutta siitä ei tullut kuin pelkkää leuan loksutusta ja viitosta kostoiskuna. Missä on se yliopistodemokratian siemen, joka aina yritetään surmata?

Meksiko on vahvojen vastakohtien satua: jotakin sellaista mitä Helsingin loskaisilla kaduilla ei tulisi kuvitelleeksi. Eräs maailman rikkaimmista valtioista kärsii Latinalaisen Amerikan pahimmista köyhyysluvuista, koska poliittista tahtoa luoda enemmistöpolitiikkaa ei ole. Äärioikeiston sätkynukke eli Kääpiötohelo hallitsee maata vuoden 2006 vaalivilpistä lähtien, samalla kun vasemmisto nielee omaa oksennustaan.

Mikä pahinta, olen CIESAS:ina tunnetun antropologi-instituutin opiskelija, joten muodostan osan julkisen hallinnon mielivaltaisuuksia. Meidät pakotetaan kalastelemaan tietyt arvosanat ajallaan, jottei jatko-opintotehtaan asema korkeimman kansainvälisen tason laitoksena vaarannu. Silti saimme tuta itsekeskeisiä, keskinkertaisia ja autoritäärisiä opettajia koko ensimmäisen lukukauden. Olemme hioneet vallankumouksen kulmia laitoksen nurkissa, mutta äänemme ei silti tule kuulluksi. Arvioitamme opetuksen tasosta käytettiin meitä vastaan siinä vaiheessa, kun oli aika määrittää arvosanat. Vaikka korkeimman opetuksen taso Meksikossa on varsin hyvä, suistaa poliittinen vääntö meidät allikosta ojaan.

Hierarkisoitu valtarakenne ei inspiroi tekemään omalaatuista tutkimustyötä ympäristössä, jonka rahoitus valuu hallituksen verenpunaisista käsistä. Ihmisiä kuolee, raiskataan ja vangitaan päivittäin kuin liukuhihnalta natsi-Saksassa. Silti sosiaaliset oikeudet ovat Meksikossa varsin laajat ja kansalaisyhteiskunta on vahva. Vallitseepa CIESAS:issakin selkeästi marxilainen ympäristö.

Valtio on pahin vihollisesi. Siksi älä koskaan luota mihinkään mitä et ole itse elänyt tai tehnyt. Meksikossa elämä on päivästä päivään taistelua eliittiä ja sysimustaa hallintokoneistoa vastaan. Jokainen pieni voittokin merkitsee helmen löytämistä valtameren pohjasta.

Hyviä tutkijoitakin meillä riittää CIESAS:issa, mutta paternalistinen asennoituminen estää heitä harjoittamasta opetustointaan. Sanaa hallitsevat he, jotka ovat vallanpitäjien suosiossa. Eliitin haastaminen paikallisella ja kansallisella tasolla vaatii hyvin järjestäytynyttä ja itsetietoista kansanliikettä. Silti omaisuudellaan keplottelevat omahyväiset ja itsekeskeiset valkonaamat pitävät kaikin keinoin vallan kahvasta kiinni. Mediatkin täyttyvät heidät vuodatuksistaan. Heidän syrjäyttämisekseen tarvitaan vähintään uusi vallankumous, nyt kun edellisen alkamisesta on tullut kuluneeksi täydet sata vuotta vuonna 2010.

Ei ole sattumaa, että meistä 24:stä antropologian opiskelijasta kahtakymmentä voidaan pitää etnisessä mielessä valkoihoisina yhteiskunnassa, jonka laaja enemmistö on kastanjankauniita tummaihoisia. Sen sijaan ainot sisarohjelmamme koostuu kaksinaismoraalin hengessä pelkistä omista yhteisöistään ponnistavista intiaaneista. Rasismi saneli valintaprosessissamme keskeisimmät päätökset, mutta jottei laitoksen maine indigenistisenä toimijana vaarannu koostuu indoameerinen kielitiede pelkästään alkuperäiskansojen edustajista, joiden on määrä opettaa minulle mayaa ja mazateekkiä tänä vuonna.