Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    ILMASTO & ENERGIA -LIITE: Panokset Kööpenhaminan neuvotteluissa kovat

    Arkiston arkiston artikkeli
    4.12.2009 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantajan nro 45/4.12.2009 Ilmasto ja energia -liite

    Suomalaiset ympäristö- ja kehitysjärjestöt sekä ammattiliitto Akava julkistivat perjantaina 27.11. omat tavoitteensa Kööpenhaminan ilmastokokoukselle. Järjestöjen mukaan kokouksessa laadittavan sopimuksen lähtökohtana on oltava maailmanlaajuisen keskilämpötilan nousun rajoittaminen mahdollisimman paljon alle kriittisen kahden asteen. Teollisuusmaiden pitää pyrkiä kasvihuonekaasujen päästövähennyksiin laillisesti sitovin tavoittein. Samalla rikkaiden maiden on sitouduttava rahoittamaan kehittyvien maiden sopeutumista ilmastonmuutokseen.

    – Panokset Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa ovat kovat, huomautti Kaisa Kosonen ympäristöjärjestö Greenpeacesta.

    Hänen mukaansa päästöt on saatava laskuun vuoteen 2015 mennessä.

    – Mitä kauemmin odotetaan, sen vaikeampaa ja kalliimpaa päästöjen leikkaaminen tulee olemaan. Kööpenhaminassa on vaadittava kunnianhimoisia ja sitovia velvoitteita.

    Tavoitteet ylös ja sitoviksi

    Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n kasvihuonekaasupäästöjen leikkausten tavoite on teollisuusmaille 25-40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kaisa Kososen mielestä Kööpenhaminan alla esitetyt luvut jäävät tästä liian kauas.

    – Esimerkiksi Euroopan unionin maat ovat tarjonneet vain 10-18 prosentin vähennyksiä, mikä ei riitä. Sen sijaan kehittyvien maiden päästötavoitteet ovat melko lähellä sitä mitä tässä vaiheessa pitääkin, sanoi Kosonen.

    Monet kehittyvien maiden ilmastotoimenpiteet ovat kuitenkin riippuvaisia siitä, miten rikkaat teollisuusmaat suhtautuvat omiin velvoitteisiinsa. Sen vuoksi on Kososen mielestä erittäin tärkeää, että teollisuusmaat tunnustavat vastuunsa ilmastonlämpenemisestä, asettavat kunnolliset päästötavoitteet ja sitoutuvat myös pitkän aikavälin rahoitukseen.

    Keskeistä on, että teollisuusmaiden päästövähennykset tapahtuvat pääosin kotimaassa. Energiatuotannon ja -kulutuksen välttämättömiä muutoksia ei saa ulkoistaa päästömarkkinoille eikä sopimusten porsaanreikiin.

    Kehittyville maille ilmastorahoitusta

    Ilmastonmuutos on jo arkipäivää kehittyvissä maissa. Itä-Afrikassa 20 miljoonaa ihmistä kärsii kuivuuden tuomasta välittömästä ruokapulasta. Juomaveden loppuminen uhkaa lähitulevaisuudessa jopa 250 miljoonaa ihmistä.

    Järjestöt vaativat teollisuusmailta vuosittain vähintään 110 miljardin euron julkista rahoitusta kehitysmaille vuoteen 2020 mennessä. Euroopan unionin osuus tästä tulee olla 35 miljardia euroa.

    Summa on verrattain vaatimaton. Kirkon ulkomaanavun ilmastoasiantuntija Katri Suomi muistutti, että globaalin talouskriisin hoitamiseen löydettiin nopeasti satoja miljardeja euroja. Pelkästään Yhdysvallat käyttää asevarusteluun vuodessa noin nelinkertaisen määrän rahaa. Ilmastonmuutoksen tehokas estäminen maksaa vain murto-osan tästä.

    – Ilmastorahoitus ei kuitenkaan saa olla pois muusta kehitysavusta. Suomikin on vielä kaukana YK:n asettamasta kehitysavun tasosta, jonka pitäisi olla 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, huomautti Katri Suomi.

    Metsäkato pysäytettävä

    Järjestöt ovat myös huolissaan trooppisesta metsäkadosta, joka aiheuttaa jopa viidenneksen maailman hiilidioksidipäästöistä. Kööpenhaminan sopimukseen on saatava tehokkaat keinot trooppisen metsäkadon torjumiseksi ja luonnontilaisten metsien säilyttämiseksi myös teollisuusmaissa. Keinot on suunnattava ensisijaisesti luonnonmetsien suojeluun, ei uusien hiilimarkkinamekanismien luomiseen.

    Metsien biodiversiteetin suojelun sekä alkuperäiskansojen ja paikallisten ihmisten oikeuksien ja tarpeiden kunnioittamisen tulee olla sopimuksen ehdottomia lähtökohtia.

    Puheista tekoihin

    Kaisa Kosonen korosti, että Kööpenhaminan kokouksessa on pyrittävä ratkaisemaan kaikki suurimmat kipukohdat.

    – Kööpenhaminan sopimuksessa on luotava perusta tehokkaalle ja oikeudenmukaiselle maailmanlaajuiselle ilmastonsuojelulle. Pelkät poliittiset julistukset ja hyvä tahto eivät luo tarvittavaa luottamuksen ilmapiiriä. Nyt tarvitaan vahvaa sitoutumista, korostaa Kaisa Kosonen.

    MARKO KORVELA


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Sitra alkaa rahoittaa puolustus ja turvallisuusalan hankkeita kuudessa kaupungissa ja kahdessa ammattikorkeakoulussa, Kuva Syced CCO 0
    Kotimaa
    11.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Suomi kiihdyttää militarisaatiota? Sitran rahoittama Define-verkosto laajenee koko maahan

    Puolustusteknologian kehitystä kiihdytetään vauhdilla, joka olisi vielä muutama vuosi sitten tuntunut poliittisesti mahdottomalta.

    Suomalaiset työttömät etsivät vakautta, selkeyttä ja rehellistä tietoa työllistymismahdollisuuksista. Kuva Emma Grönqvist
    Yleinen
    10.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Duunitorin data paljastaa: matalan kynnyksen työt ja tekoälyosaaminen vetivät suomalaisia vuonna 2025

    Caracas kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Politiikka
    9.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Venezuelan kommunistit kritisoivat vallan keskittämistä – syveneekö johdon autoritaarinen kurssi?

    Vietnamin kommunistisen puolueen keskuskomitean sihteeri ja ulkoministeri Le Hoai Trung kuvasi tulevaa kokousta historialliseksi käännekohdaksi. Kuva CPV
    Ulkomaat
    8.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Maailman katseet Hanoihin: Vietnam valmistautuu uuteen rooliin globaalissa etelässä

    Johtajat syyllistyvät talousrikoksiin todennäköisemmin, jos heidän vanhemmillaan on ollut talousrikostuomioita. Kuva DALL·E 2 OpenAI
    Tutkimus
    8.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Johtajien talousrikokset kytkeytyvät vahvasti perhetaustaan ja parisuhteeseen

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!