Järkyttävä kommunisti
Olen kommunisti, koska sillä sanalla on shokkiarvoa, sanoo slovenialainen filosofi ja psykoanalyytikko Slavoj Žižek. Hän ei halua puhua ”hyvinvoinnista” tai ”sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta”, sillä niitähän voi kuka tahansa liberaalioikeistolainenkin sanoa kannattavansa.
Žižekin mukaan liian moni vasemmistolainen haikailee vain ”ihmiskasvoista” kapitalismia. Vasemmiston on oltava paljon, paljon radikaalimpi, mikäli se aikoo toden teolla muuttaa maailmaa.
On Žižekillä tietysti muitakin syitä pitää kommunismia esillä. Hänen mukaansa on tärkeää, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Kommunismi on lepsulle vasemmistolle kuin terapeuttinen läpsäisy kasvoille, aiheellinen järkytys, joka herättää: on aika lopettaa voivottelu ja näpertely ja palata perusasioiden ääreen – vaikka se merkitsisi vaikeitakin asioita, kuten poliittisen tilanteen arviointia ja omaa ajattelua.
Luentosalit täynnä
Marxilaisuutta ja Hegelin filosofiaa Jacques Lacanin psykoanalyysiin yhdistelevä Slavoj Žižek ei ole helppotajuinen ajattelija. Hänellä on näkemyksiä moneen asiaan ja paljon sanottavaa. Filosofien tapaan Žižek ei halua antaa vastauksia vaan ennemmin etsii oikeita kysymyksiä.
Žižekin ajattelun anti on parhaimmillaan innovatiivista, marxilaista kapitalistisen yhteiskunnan kritiikkiä, joka saa lisävoimaa psykologisen tason analyysista. Žižek on ajattelussaan varsin leniniläinen: hän pohjaa konkreettisen tilanteen konkreettiseen analyysiin, välttää yleistyksiä ja pyrkii näkemään asioita dialektisesti, eri kulmista, unohtamatta asioiden läpipoliittisuutta ja ideologisuutta.
Huonoimmillaan Žižek taas on vaikeatajuinen, narsistinen kikkailija, jonkinlainen lausunta-automaatti, joka laukoo mistä tahansa asiasta näennäisfiksuja ajatelmia.
Nämä molemmat puolet olivat läsnä myös hänen viime viikkoisen Suomen-vierailunsa aikana.
Slavoj Žižek käväisi Helsingissä lähinnä markkinoimassa kahta uutta kirjaansa ja pitämässä pari luentoa. Maanantaina Žižek veti Helsingin yliopiston Porthanian luentosalin täyteen, yli 400 ihmistä, ja salin ulkopuolelle jäi kärkkymään kymmeniä tiedonjanoisia. Aikamoinen saavutus, kun ottaa huomioon luennon otsikon: ”Mitä merkitsee olla kommunisti nykypäivänä?”
Luennon otsikkoon Žižek ei vastannut, vaan piti kirjavan, lähinnä nykykapitalismin ideologiaa tarkastelleen luennon, jossa hän sivusi muun muassa Marxia, Freudia, maailmanpolitiikkaa, historiaa, kvanttifysiikkaa… kaikki tämä höystettynä värikkäillä eleillä ja huonolla huumorilla.
Ulos oravanpyörästä
Slavoj Žižekin poliittinen viesti on pohjimmiltaan vakava. Maailma on finanssikriisin jälkeen siirtymässä pahasti kohti autoritaarista kapitalismia, jonka arkkityypin hän löytää Aasiasta, Singaporesta. Euroopassa paras esimerkki on Italia, missä pääministeri Silvio Berlusconi pitää demokratiaa ja politiikka pilkkanaan ja yhteiskuntaa tiukassa kurissa. Žižek pelkää, että tulevaisuudessa berlusconeja löytyy useammastakin maasta. Hänen mukaansa autoritaarisen kapitalismin polkua tallaa myös esimerkiksi Kiina, joka otti tämän suunnan Deng Xiaopingin kaudella.
Liberaali-demokraattinen kapitalismi ei myöskään pysty tuomaan pysyviä ratkaisuja maailman ongelmiin. Sille syntyy aina fundamentalistia ja konservatiiveja vastavoimia, oli kyse sitten radikaalista islamista tai nationalistisista liikkeistä. Ne ovat kaikki osa kapitalismin kiertoa, markkinalogiikan oravanpyörää.
Žižekin mukaan tie ulos oravanpyörästä on radikaali vaihtoehto, kommunismi. Hän nostaa esille neljä perusristiriitaa, joita kapitalismin puitteissa ei voida ratkaista: ekologisen katastrofin uhka, yksityisomistuksen ja tiedon yhteiskunnallisen tuotannon ristiriita, uudet teknis-tieteelliset innovaatiot ja niihin sisältyvät uhkat sekä uudet sosiaalisen apartheidin, ulossulkemisen muodot, kuten siirtolaisten ja köyhien tiukkeneva kontrolli.
Lyhyesti sanottuna kyseessä on Marxinkin korostama ihmisen sosiaalisen, yhteisen olemisen ja yhteiskunnallisen tuotannon sekä kapitalistisen yksityisomistuksen ja voitontavoittelun välinen sovittamaton ristiriita.
…
MARKO KORVELA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
