Tampere irtisanoutuu pohjoismaisesta hyvinvointimallista
Porvariston XL-ryhmä, demarit ja vasemmistoliitto sopivat Tampereella kolmivuotisesta yhteistoimintasopimuksesta ja samalla ensi vuoden budjetista. Suomen kommunistisen puolueen punavihreä ryhmä jättäytyi sopimuksen ulkopuolelle. Ryhmä ei hyväksy kaupungin talousarviota eikä siihen sisältyvää yhteiskunta- ja kunnallispoliittista linjaa. Budjetissa listataan muun muassa kunnallisveron nosto 19 prosenttiin sekä 20 miljoonan euron henkilöstösäästöt ensi vuodelle.
– Onko tässä tietoisesti kysymys kriisitietoisuuden lietsomisesta ja todella kovien niin sanottujen rakenteellisten muutosten ajamisesta läpi syvän laman varjossa? kysyy kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen ja vastaa itse, että siltä vahvasti näyttää.
Talousarvio sinänsä on Heinosen mukaan kovin tuttua luettavaa. Siinä korostuu markkinavetoinen tilaaja-tuottaja-malli, jossa erotetaan toisistaan tilaaja- ja tuottajaorganisaatiot.
– Tampereen kaupungin ajamalla monituottajamallilla lisätään selvästi palvelujen ostoja yksityiseltä. Heinosen mielestä tämä suunta irrottaa Tamperetta pohjoismaisesta hyvinvointimallista. Tampereen kaupunkistrategian nimi on ”Tampere virtaa”. Näyttää siltä, että virta vie kovasti oikealle. Lopputuloksena on lopulta kova markkinayhteiskunta, kaikkien sota kaikkia vastaan, maalailee Heinonen.
Tiltu käy kalliiksi
Tilaaja-tuottaja-malli on luonteeltaan sopimuksille perustuva järjestelmä, jolle on ominaista hallinnollisen työn lisääntyminen. Tiltun myötä tilaajaorganisaatio on Tampereella kasvanut Heinosen mukaan kuin käenpoika. Henkilöstömäärä on kahdessa vuodessa kolminkertaistunut.
– Tästä tulee vähintäänkin 15-18 miljoonan euron kulut kaupungille. Tiltu ja monituottajamalli tulevat kalliiksi tamperelaisille. Tällä puolella olisi hallinnon leikkaamisen varaa reilusti, huomauttaa Jari Heinonen.
Vallankäyttäjien joukko löytyy hänen mukaansa tilaajapuolelta.
– Apulaispormestarien ja heidän ympärillään olevien virkamiesten valta on nousemassa ylitse muiden niin asioiden valmistelussa kuin käytännön palvelujen tilaamisessakin. Tilaajapuoli valmistelee oman talousarvionsa ja päättää lopulta palvelujen tuottamistavat.
Kuntaveron nosto kurittaa köyhimpiä
Tampereen työttömyysaste on lähes 15 prosentin luokkaa ja köyhyysaste Suomen keskiarvoa korkeampi. Jari Heinosen mielestä tämä on huono lähtökohta kunnallisveron nostolle.
– Kunnallisvero on tasavero eli kaikki maksavat sitä saman prosentin mukaan tuloluokista ja tulotasosta riippumatta. Käytännössä perusturvan varassa elävä työtön ja hyvin varakas palkansaaja maksavat saman prosentin mukaisesti kunnallisveroa. Kun kunnallisveroa nostetaan, iskee se aina vahvimmin juuri huono-osaisten kukkarolle. Tässä mielessä kunnallisveron pienikin korottaminen on epäsolidaarinen toimenpide, sanoo Heinonen.
Hänen mukaansa verotuksellisesti olisi järkevää harkita sellaista kunnallisveron uudistamista, jossa myös pääomatuloista maksettaisiin kunnallisveroa.
– Tampereella on valittu kokonaan toinen linja: huono-osaisten rökittämisen linja. Tätä täydentää muun muassa asumismenoja olennaisesti nostavan vesimaksun korottaminen. Ainoa iso huono-osaisiin kohdistuva suurempi tavoite on pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen.
Jari Heinonen toteaa, että Kokoomus on Tampereella kyntensä näyttänyt.
– Voi kaiketi sanoa, että maailman ohuin kirja ei sittenkään ole saksalainen huumori kautta aikojen, vaan teos nimeltä ”Kokoomuspuolueen myönteiset saavutukset suomalaisen hyvinvointimallin rakentamisessa”… (TA-Tampere)
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
