Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Kapitalismi sortuu

    Arkiston arkiston artikkeli
    30.10.2009 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 40 / 30.10.2009

    Pääoman lisääminen vaatii jatkuvaa kasvua, ja kulutusyhteiskunnalla pidetään ihmiset ”tyytyväisinä” länsimaissa, sanoi tutkija Olli Tammilehto.Se on jatkossa mahdotonta, koska ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii nopeita toimia.

    Kansainvälisen ilmastokokouksen laskelmat ovat päästöjen kasvun suhteen liian optimistisia. Muun muassa amerikkalainen tutkija James Hansen on kolleegoineen laskenut, että kun otetaan huomioon niin sanottu takaisinkytkentämekanismi, niin itseään ruokkiva ilmaston lämpeneminen lähtee peruuttamattomasti liikkeelle arvioitua pienemmillä hiilidioksidipitoisuuksilla. Se voi johtaa jopa ihmiselämän loppumiseen maapallolla.

    Olli Tammilehto alusti Kolilla viime perjantaina Kohtuus vaarassa -seminaarissa.

    Ihmisten yhteisöllistä toimintaa

    Olli Tammilehdon mukaan ehdotetut ratkaisut, kuten hiilen poisto savukaasuista, ydinvoima, uusiutuvat energialähteet tai energiatehokkuuden kasvattaminen, eivät onnistu. Teknisten ratkaisujen esteenä on hitaus, tekniset ongelmat ja öljy- ja hiiliyhtiöiden vastustus.

    Valtiollisen sääntelyn pahin este on valtion byrokratian ja yhtiöiden yhteenkietoutuminen, niin sanottu ”pyöröovi”-ilmiö, jossa samat ihmiset ovat milloin yhtiöiden johdossa, milloin valtion palveluksessa.

    Kapitalismi romahtaa, koska se on institutionaalista ahneutta eikä toimi ilman jatkuvaa kasvua. Se on Tammilehdon mukaan vain hyvä asia, sitä ei pidä pelästyä.

    – Jatkuvan kasvun ja kapitalismin jälkeinen yhteiskunta voisi siirtyä syvempään demokratiaan. Demokratia on nykyisenkin yhteiskunnan oikeutusideologia ja ihmiset ovat laajalti omaksuneet sen arvot. Sen vuoksi eliitin on vaikea pystyttää autoritaarista, vain heidän etujaan palvelevaa järjestelmää, päätteli Tammilehto

    – Ihmiset ovat vain osittain kiinnittyneet kapitalismiin. On olemassa valtava sosiaalinen ja subjektiivinen ”ylijäämä” virallisten rakenteiden alla, ihmisten omaa yhteisöllistä toimintaa erilaisissa kansalaisliikkeissä. Tämä antaa mahdollisuuden nopeaankin muutokseen.

    Olli Tammilehto nosti esille ranskalaisen ajattelijan Étienne de la Boétie’n joka kommentoi vuonna 1574: ”En pyydä, että käytte käsiksi tyranniin ja kaadatte hänet, vaan yksinkertaisesti, ette enää tue häntä. Silloin voitte katsoa, kun hän kaatuu omasta painostaan”.

    – Kapitalismillekin voi käydä näin, ihmiset kääntävät sille selkänsä ja se kaatuu.

    Keskustelussa nousi esille Kuuban selviytyminen 1990-luvun alun kriisistä Neuvostoliiton romahtaessa. Kuuba joutui pakon edessä vähentämään öljyriippuvuuttaan, mutta pystyi turvaamaan väestön tarpeet.

    Kestävää kehitystä uusiutuvilla

    Tutkija Jussi Raumolin tarkasteli omassa alustuksessaan eri talousteorioita. Ortodoksinen taloustiede on edelleen täysin vallitseva, vaikka sen opit pohjustivat nykyisen kriisin. USA:n ja Iso-Britannian hallitusten toimet osoittavat, ettei rahamarkkinoiden säätelyä ole luvassa. Investointipankit jakavat valtiontukia bonuksina johtajilleen.

    – Talousteorioiden pohjalla on ollut luonnon näkeminen ihmisen valloituksen kohteena. Ihmisen tarpeita ja hyödyn tavoittelua on pidetty rajattomina. Tarpeita myös luodaan, eritoten nuorille.

    Aristoteles erotti oikonomian ja krematistiikan. Oikonomia, kodin eli luonnollinen talous perustuu omavaraisuuteen, vastavuoroisuuteen, luontoon ja sen asettamiin rajoihin. Raha on vain vaihdon väline. Väärä talous eli krematistiikka pyrkii rahan ja rikkauksien rajattomaan kokoamiseen.

    Luonnonfilosofit korostivat neljän alkuaineen perustavaa merkitystä. Elävän maan, puhtaan veden ja ilman sekä tulen eli energian ajankohtaisuus onkin yhä suuri. Tulisi muistaa myös keskiajan metsänhoidon perusvaatimus, ylisukupolvinen kestävyys. Kestävä kehitys voi siis perustua vain uusiutuviin luonnonvaroihin. (TA-Koli)


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Kurdistanin työväen kommunistisen puolueen Suomen osaston puheenjohtaja Ibrahim Hussein KUVA IH
    Mielipiteet
    12.1.2026
    Ibrahim Hussein

    Vapauden puolustajat eivät voi vaieta poliittisen islamin väkivallasta

    Sheikh Maqsoudissa, Aleppon kaupunginosassa, rikollisen poliittisen islamin liike, joka Syyriassa on kylvänyt väkivallan siemeniä, on saanut viime aikoina luvan lännen ja Yhdys

    EVAn mukaan suomalaiset tunnistavat EUn merkityksen, mutta suhtautuvat taloudellisen vastuun laajentamiseen aiempaa epäluuloisemmin. Kuva Globetrotter19 CCO 3.0
    Politiikka
    12.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n yhteisvelka kohtaa kasvavaa epäluuloa – tutkimus paljastaa poliittisen eliitin etääntymisen kansalaisista

    Sitra alkaa rahoittaa puolustus ja turvallisuusalan hankkeita kuudessa kaupungissa ja kahdessa ammattikorkeakoulussa, Kuva Syced CCO 0
    Kotimaa
    11.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Suomi kiihdyttää militarisaatiota? Sitran rahoittama Define-verkosto laajenee koko maahan

    Suomalaiset työttömät etsivät vakautta, selkeyttä ja rehellistä tietoa työllistymismahdollisuuksista. Kuva Emma Grönqvist
    Yleinen
    10.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Duunitorin data paljastaa: matalan kynnyksen työt ja tekoälyosaaminen vetivät suomalaisia vuonna 2025

    Caracas kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Politiikka
    9.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Venezuelan kommunistit kritisoivat vallan keskittämistä – syveneekö johdon autoritaarinen kurssi?

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!