Suomen ydinvoimapolitiikka energiayhtiöiden varassa
Kohtuus vaarassa- seminaari kokosi ilmastonmuutoksesta ja ympäristön tilasta huolestuneita kansalaisia Joensuuhun ja Kolille Pohjois-Karjalaan kolmeksi päiväksi keskustelemaan. Samaan aikaan kokoontui Martti Ahtisaaren koolle kutsuma eliitin kokous Kolin huipulla.
Aktiivisten kansalaisten, yliopistotutkijoiden, seurakuntien ihmisten, Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin, Savo-Karjalan luontopiirin, Joensuun rauhanryhmän, Pohjois-Karjalan uraanikaivosten vastaisen kansalaisliikkeen ja Maan ystävien koolle kutsumassa tapahtumassa julkistettiin Kohtuus-teesit.
Lauantaina eliitin Koli-forum julkisti omat teesinsä ja niitä kommentoitiin heti verekseltään Kohtuus-teesien julkistamistilaisuudessa.
– Teeseissä on käsite bio-pohjaiset polttoaineet, se on ongelmallinen, koska se tarkoittaa myös öljyä, kivihiiltä ja erityisesti Pohjois-Karjalassa turvetta. Me taas sitoudumme uusiutuvaan energiaan. Muutenkin Koli-forum näyttää tähtäävän talouskasvun jatkamiseen, meidän mielestä se johtaa ilmastokriisin pahenemiseen, totesi dosentti Heikki Simola Joensuun yliopistosta.
Ydinvoima ei ratkaisu
Professori Matti Saarnisto totesi Joensuussa, ettei ydinvoimalla voida korvata kasvihuonepäästöistä kuin 6 %, joten se ei ole ratkaisu ilmastokriisiin.
Puhtaaksi ydinvoimaa ei voi sanoa, sillä kaivokset tuhoavat sijaintipaikkansa lopullisesti ja kaikkein turvallisimmistakin tapahtuu vuotoja. Rikastettaessa syntyy valtava määrä radioaktiivista jätettä.
Saarniston alustuksen keskeinen aihe oli käytetyn ydinpolttoaineen – 10 milj. kg – loppusijoitus, joka ei kestä kritiikkiä. Esille tuli myös uhka, että Suomesta tulee Euroopan unionin ydinenergiapuisto, mistä on lyhyt askel myös EU:n ydinjätevarastoksi.
Tutkija Erika Säynässalo pohti, miksi Suomen ydinvoimapolitiikka poikkeaa muusta Länsi-Euroopasta. Hän totesi, ettei Suomen hallituksilla ole ollut ydinvoimapolitiikkaa, vaan päätöksiä ovat tehneet IVO ja muut yhtiöt valtion luvalla. 1970-luvulla asiasta ei Suomessa keskusteltu julkisesti lainkaan. Vahvasti puoluepoliittisissa Ruotsissa ja Saksassa asia nousi poliittisen kamppailun kohteeksi, mikä johti 1980-luvulla päätöksiin ydinenergian alasajosta. Tätä linjaa tosin ollaan nyt muuttamassa.
Suomessa ja Ranskassa taas päätökset ovat olleet oikeudellis-hallinnollisia. Vahvan byrokratian ja heikon parlamentarismin sekä ydinvoimateollisuuden ja hallinnon henkilöyhteyksien tilanteessa ydinenergia on ollut puoluepolitiikan ”yläpuolella”, omantunnon ja hallinnon kysymys.
Keskustelussa nousi etten, että vihreät ovat istuneet hallituksessa samaan aikaan kun ydinvoimalapäätös on hallinnossa edennyt ratkaisuvaiheeseen. Poliittista vastuusta on voitu paeta hallinnollisen menettelyn suojaan. (TA-Koli-Joensuu)
Kohtuus-teesit:
* * * * * * * * * *
1. Elämäntavan syvällinen muutos on välttämätön. Pelkkä teknologia ei pelasta.
2. Tarvitaan yhteisiä sitovia rajoituksia kulutukseen. Tulevien sukupolvien pöydästä syöminen on lopetettava.
3. Energian käytön vähentäminen on ainoa mahdollisuus vastata riittävän nopeasti ilmastokriisin haasteeseen. Kulutusta on supistettava oikeudenmukaisesti ja hallitusti.
4. Ydinenergian ja uraanikaivosten tilalle kotimainen, hajautettu ja uusiutuva energiantuotanto.
5. Mainontaa on rajoitettava. Se luo keinotekoisia tarpeita.
6. Paikallisen tiedon tuhoaminen on lopetettava. Kokemusperäistä viisautta tarvitaan ekologisesti kriisiytyvässä maailmassa.
7. Luonnonvarojen kuluttamista on verotettava progressiivisesti.
8. Asevarustelu on lopetettava. Se vie ihmiskunnalta voimavarat ilmastokriisin torjunnasta.
9. Rajallisella maapallolla on luovuttava tavoittelemasta jatkuvaa kasvua.
10. Kohtuus arvoonsa. Se on vapautta kulutusriippuvuuksista.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
