Rantaväylästä kansanäänestys?
Viime maanantaina järjestetty ensimmäinen Maanantaiklubi Tampereella keräsi noin 50 henkeä. Keskustelu oli paikoin kiihkeää, ja vain näköjään tunnelihankkeen vastustajat olivat vaivautuneet paikalle, vai olivatko puoltavat vain hiljaa!
Alustajina toimivat kaupunginvaltuutettu, professori Jari Heinonen ja Rantaväylä-liikkeen edustaja, tutkija Vesa Knuuttila.
Jari Heinosen mukaan Rantaväylää ei pitäisi rakentaa. Kahden kilometrin mittaisen tunnelin rakennuskustannusten arvio on noussut jo 200 miljoonaan euroon. Onko hinta kuitenkin alakanttiin, kun vastaavanlainen kolmen kilometrin mittainen tunneli tuli Göteborgissa maksamaan 380 miljoonaa vuonna 2005.
– Tuleeko alueesta Tampereen kallein luxusalue? kysyi Heinonen.
Onko keskeinen syy kuitenkin YIT eikä liikenne? YIT:llä on ollut hankkeessa keskeinen rooli. Mikä vaikutus YIT:llä ollut kunnallisdemokratiaassa? Voideltiinko kuntapäättäjiä?
Rantaväylähankketta vastaan kerättiin adressi, johon saatiin noin 9 000 nimeä, eli yli 5 % äänestäneistä, joten laki edellyttää järjestämään kansanäänestyksen.
Heinonen puhuu avoväylän puolesta. On keskusteltava valuustossa.
– Miten paikallinen Aamulehti käsitellyt asiaa? Rantaväylän liike on saanut todella huonosti palstatilaa, mutta YIT sitäkin enemmän, huomautti Heinonen. Selkeä osoitus tästä olivat taannoin paljon palstatilaa saaneet tunnelin suunnitelmat ja arkkitehtikilpailu, jonka rahoitti, kuinkas muuten, YIT!
Rahareikiä ilman tunnelia
Vesa Knuuttila toi esiin vanhan valtuuston kiireen tunnelihankkeesta päättämisessä. Vastustus tunnelihanketta kohtaan on vain voimistunut, jopa osa kokoomuksen jäsenistöstä oli ja on hanketta vastaan.
– Päätös syntyi väärässä järjestyksessä, ympäristövaikutusten arviointi oli tekemättä, maaperätutkimukset kesken, rahoituksessa selviä epätarkkuuksia, listasi Knuuttila.
Rahareikiä Tampereella on ilman tunnelihankettakin: Koukkuniemi, koulut, työttömät, köyhyys ja niin edelleen. Valtiokaan ei maksa hankkeesta kuin murto-osan.
Knuuttila nosti esille rakennushankkeen ja tunnelijärjestelmän turvallisuuden, rakentamisen aiheuttamat saasteet sekä liikenteestä aiheutuvat päästöt. Myöskään liikenteellisiä perusteita tunnelille ei ole Läntisen ohitustien valmistuttua.
On vastustettava ja toimittava
Yleisön päästessä vauhtiin esitettiin vaikka aiheeksi Ylen MOT-ohjelmalle YIT:n kytkökset Tampereella.
Laila Räikkä toi esiin inhimillisen puolen: mikä olisi järkevä vaihtoehto ihmisten kannalta.
– Se hankkeessa selvästi onkin sivuseikka, ihmisyys ja inhimillisyys. Kylmä, kova raha sanelee.
Eräässä puheenvuorossa ihmeteltiin, että tunnelia tarvitaan tasaiselle maalle. Kyllä ymmärrys riittää vaikka Norjaan tai Sveitsiin, joissa vuoret ovat jopa kilometrejä korkeita. Mutta että tasaiselle maalle? Eräs asukas oli huolissaan pakokaasuista: mihin nämä poistoputket tulevat, mistä savut tuodaan ulos ja mitä vaikutuksia siitä on alueen asukkaille?
On vastustettava ja toimittava, siitä on hyötyä. Esimerkkejä on vaikkapa kauppahallin, Frenckellin ynnä muiden purkutoimet aikoinaan, jotka saatiin estettyä kansalaistoiminnan ansioista.
– Tulevaisuus on sidottu maan alle pitkäksi aikaa, jos tehdään vääriä päätöksiä. On uskallettava hylätä siinä kuin hyväksyä, totesi Vesa Knuuttila.
MARKKU HAUTALA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
