Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Loppu keskiluokan diktatuurille

    Arkiston arkiston artikkeli
    16.10.2009 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Lue Tiedonantajasta nro 38 / 16.10.2009

    Etelä-Afrikka kihelmöi spekulaatioista ja odotuksista, jotka kohdistuvat maan isännöimiin jalkapallon MM-kisoihin vuonna 2010. Suurtapahtuman alla maailman media on kääntämässä huomiotaan Etelä-Afrikan tilanteeseen. Useimmissa rikkaimmissa maissa tiedotusvälineet antavat matkailuvinkkejä sekä muutenkin seuraavat maan tapahtumia aikaisempaa enemmän.

    Asioihin syvemmin perehtyvä media käsittelee systemaattisemmin Etelä-Afrikan ongelmia. On havaittu jyrkkä jako rikkaisiin ja köyhiin; yleisesti puhutaan kahden tason talouksista. Pienempi, kehittynyt talous on valkoisten omistamaa. Paljon suuremman ja köyhemmän talouden muodostaa pääasiassa värillinen kansanosa. Kahtiajakautunut rakenne on pitkän kolonialismin ja rotuerottelupolitiikan historian perintöä.

    Media vääristää kuvaa

    Euroopan porvarillinen media on piirtänyt Etelä-Afrikan tilanteesta kuvaa, jonka mukaan köyhempi, toissijainen talous yrittää nousta rikkaamman, ensisijaisen talouden tasolle. Meille on uskoteltu, että tätä päämäärää tukevat Etelä-Afrikan demokraattiset päättäjät. Kun köyhillä alueilla protestoidaan julkisten palvelujen puutteen takia, on se median mielestä hallituksen suurimpia haasteita. Köyhemmät alueet haluavat yhtä hyviä palveluja ja yhtä paljon resursseja kuin rikkaammatkin.

    Arvioissa toistetaan stereotyyppisiä ennakkoluuloja, joiden mukaan korruptio estää peruspalvelujen turvaamisen kaikkein köyhimmille. Kansanjoukot niskuroivat. Townshipeissa leviävät protestit ovat merkkejä hallitukselle siitä, että se ei toimi tarpeeksi tehokkaasti. Meille kerrotaan, että nämä ovat Etelä-Afrikan yhteiskunnallisen kriisin yleisimmät syyt

    Etelä-Afrikan kommunistisen puolueen (SACP) tuoreet kannanotot tarjoavat toisenlaisen näkökulman ongelmiin. Niissä köyhän enemmistön tilannetta ei tarkastella onnettoman menneisyyden kautta vaan se kytketään kapitalistiseen järjestelmän kehittymiseen.

    Nukkumalähiöiden tila

    SACP huomauttaa, että palvelujen puutteet ja riittämättömät resurssit vaivaavat erityisesti nukkumalähiöitä ja epävirallisia hökkelikyliä, jotka ovat kaukana julkisista virastoista, työpaikoista ja vapaa-ajanviettoalueista. Nämä alueet pursuavat kymmenistä tuhansista maaltamuuttaneista tulokkaista, ja tuhansia lisää on tulossa Saharan eteläpuolisen Afrikan eri maista.

    Väestön työttömyysaste huitelee 60 prosentista ylöspäin. Paikalliset lähiölordit hallitsevat niukkoja resursseja. He hoitavat hämärää vuokrabisnestä, taksiliikennettä sekä gangsteriliiketoimintaa. Monet näistä asuinalueista ovat HIV-AIDS-epidemian runtelemia.

    Paikallisväestön energia haaskaantuu kamppailuun asunnoista, monopolisoidun kioskikaupan myyntiluvista tai asemasta matalapalkkabisneksen hyväveli-verkostoissa. Alueiden varat on alibudjetoitu ja niitä koskevat tärkeät päätökset tehdään jossain etäällä virkamieskoneiston syvyyksissä.

    Näiden haasteiden edessä moni townshipin edustaja tuntee itsensä voimattomaksi. Yleensä edustajat yrittävät tehdä parhaansa, mutta jo muutaman vuoden päästä he turhautuvat ja tekevät kaikkensa pysytelläkseen mahdollisimman kaukana yhteistöstään.

    Luokkarakenne ylläpitää kahtiajakoa

    Llisäksi monen eteläafrikkalaisen metropolin päättäjien strategioita hallitsevat uusliberalistiset periaatteet. Kaupungit yrittävät olla maailmanluokan city-keskuksia, joissa on kansainvälisiä edustuskortteleita, ökyrikkaiden asuinalueita sekä hienoja kauppakeskuksia. Nämä keskukset elävät itsepetoksessa ja tekevät psykologista pesäeroa laitakaupungin townshipeihin ja muuhun syrjäseutuun.

    Yhteiskuntakehitys laita-alueilla riippuu muusta kuin palvelutuotannosta. Nykytilanne, jossa varallisuus on jakautunut epätasaisesti ja townshipit toimivat lähinnä teollisuuden työvoimareserveinä, ei merkittävästi eroa apartheiden aikaisesta.

    SACP kommentoi, miten edes Leninin ja Äiti Teresan voimat yhdistettynä eivät riittäisi tuomaan hyvinvointia townshippeihin ilman radikaalia, laajemmin luokkarakenteen haastavaa kamppailua. Luokkarakenne ylläpitää kahtiajakoa, jossa vastakkain ovat rodun perusteella määrittyvät kriisipesäkkeet sekä vallasta ja etuoikeudesta nauttivat ryhmät.

    ….

    MARK WALLER

    Käännös Marko Korvela


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    YKn yleiskokous päätti vuonna 1977, että marraskuun 29. päivästä tulee kansainvälinen Palestiina solidaarisuuspäivä. Kuva Brahim Guedich CCO 4.0
    Uutiset
    26.11.2025
    Toimitus

    Paleface, Hakam, Fardoos Helal ja Dj Abdo Palestiinan solidaarisuustapahtumassa 29.11. Arbiksella

    Globaalisti vietetään lauantaina 29. marraskuuta YK:n kansainvälistä Palestiinan solidaarisuuspäivää.

    Uudessakaupungissa asuvan Suomisen työelämä kattaa yli neljä vuosikymmentä suomalaisessa teollisuudessa.
    Politiikka
    25.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Juha Suomisen työura kertoo työväenluokan arjesta

    piipaasihteeri 2
    Mielipiteet
    24.11.2025
    Heikki Ekman
    Tilaajille

    Kanna sinä köyhä sitä kuormaasi

    Punaposki kolumni
    Mielipiteet
    24.11.2025
    Punaposki
    Tilaajille

    Järjetön, järjetön urheilumaailma

    DSC 6210
    Mielipiteet
    24.11.2025
    SKP
    Tilaajille

    Ihmisyyden rajaaminen johtaa fasismiin

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!