Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Pääoman rajat ovat tulleet vastaan

    Arkiston arkiston artikkeli
    25.9.2009 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Lue lisää Tiedonantajan juhlanrosta 35/25.9.2009

    Seitsemänkymmentäluvulla vasemmistolainen opiskelijaliike tankkasi Karl Marxin Pääomaa. Marxilla ei vasemmistolaisen, porvarillisen yhteiskuntatieteen kritiikistä ponnistavan opiskelijaliikkeen parissa ollut varteenotettavia kilpailijoita.

    Sosiologian professori Harri Melinin ura Marxin parissa alkoi Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksen opiskelijana 1974.

    – Sosiologia oli tieteenalana yhteiskuntakriittisessä otteessaan ja perinteisen amerikkalaisen sosiologian kritiikissään kaikkein kärkkäimpänä. Marxilaisuuden vaikutus yhteiskuntatieteissä oli suuri.

    MLFP ei innosta

    Harri Melin muistelee, miten opintopiirien suosikkina oli Pääoman lisäksi Edistys-kustantamon tuolloin tuore Historiallisesta materialismista -kirja. Siinä julkaistiin ensimmäistä kertaa pitkä käännöspätkä Marxin ja Engelsin varhaisesta teoksesta Saksalainen ideologia.

    – Luimme myös kaikkea mitä Neuvostoliitossa julkaistiin. Kaikki ei nyt näin jälkeenpäin katsottuna niin hääppöistä ollut.

    Neuvostoliitossa harrastettuun tieteelliseen kommunismiin Harri Melin tekeekin pesäeroa. Hänen mielestään esimerkiksi Marxilais-leniniläisen filosofian perusteiden pohjalta hahmottuvalla ajattelumallilla oli vain vähän tekemistä Marxin kapitalismikriittisten tutkimusten kanssa. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen MLFP sai mennä mutta Marx jäi.

    Melin nostaa esimerkiksi Marxin arvolain, joka on hänen mukaansa loistelias esimerkki sosiologisesta mielikuvituksesta, taidokas teoria, joka selittää kapitalismissa esiintyvän riiston.

    Vamokap-projekti

    Suomalaisen marxilaisen tutkimuksen kunnianhimoisimpia hankkeita 1970-luvulla oli niin sanottu vamokap-projekti. Vamokap, lyhenne sanoista valtiomonopolistinen kapitalismi, oli vaikutusvaltainen marxilainen teoria . Valtiomonpolistista kapitalismia tutkivaan projektiin kuului nuoria, innokkaita tutkijoita. Ryhmän tutkimustyön kruununa voidaan pitää 1979 valmistunutta Suomalainen kapitalismi -teosta, joka on alaotsikonsa mukaisesti ”tutkimus yhteiskunnallisesta kehityksestä ja sen ristiriidoista sodanjälkeisessä Suomessa.”

    Harri Melin oli itse niin nuori, ettei ollut ryhmässä mukana. Hän on toki kaikki vamokap-tutkimukset lukenut.

    – Tandemhan (vuonna 1977) oli ensimmäinen laaja analyysi suomalaisesta kapitalismista. Toki me yritimme puutteellisesta kielitaidosta huolimatta lukea varsinkin saksalaisen vamokap-teorian keskeisiä teoksia opintopiireissä.

    Luokkatutkimusta

    Melin teki maisterin opinnäytetyönsä työttömyydestä. Tutkimuksessaan hän johti työttömyyden suoraan marxilaisittain siitä, miten kiinteä pääoma korvaa vaihtelevaa pääomaa.

    Luokkatutkimus tuli kuvioon, kun Melin sai ensimmäisen työpaikkansa Raimo Blomin vetämässä luokkarakenneprojektissa.

    – Se oli houkutteleva maailma, ja keskustelut olivat siihen aikaan isoja. Oli toistensa kanssa kiisteleviä marxilaisia luokkatutkimuksen suuntauksia. Muun muassa saksalainen Projekt Klassenanalyse kirjoitti Marxin Pääoman kolmannen kirjan keskeneräisen luokkaosuuden loppuun. Sitten oli Nicos Poulantzasin hyvin strukturalistinen teoreettinen ote, kertoo Melin. Amerikkalaisessa sosiologiassa puolestaan korostui empiirinen näkökulma.

    Luokkatutkimuksesta tuli Melinille jatkuva kiinnostuksen kohde. Tuoreimman teemaa koskevan artikkelin on määrä ilmestyä joulukuussa Gaudeamuksen kustantamassa kokoelmassa.

    Reaalisosialismin romahtaminen 1990-luvun alussa ei pitkän sosiologisen sivistyksen omaavan Melinin Marx-kiinnostusta hetkauttanut. Hänen mukaansa keskustelu historian lopusta ja Marxin teorioiden karille karahtamisesta kertoi vain siitä, että kriitikot eivät ymmärtäneet Marxia millään tavalla.

    – Eihän Marx kirjoittanut juuri mitään sosialismista. Marxin tuotanto keskittyy kapitalistisen talouden toimintatavan analyysiin ja kritiikkiin. Ei Neuvostoliiton tapahtumista voi Marxia syyttää.

    ….

    MARKO KORVELA


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Mariam Salah kuva Salah
    Kulttuuri
    29.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Gazan taide saapuu Suomeen

    Gazan sodan keskellä työskentelevän kuvataiteilijan Mariam Salahin näyttely avautuu keskiviikkona 29. huhtikuuta Helsingin Tiivistämöllä.

    Lastenkulttuurin Kevätpäivät Tampereella nostivat esiin alan kasvavan roolin eriarvoistuvassa Suomessa.
    Kulttuuri
    28.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vuoden lastenkulttuuriteko Kulttuurikeskus ARXille

    Suomen kommunistisen puolueen piirit kritisoivat hallituksen militaristista linjaa ja vaativat hyvinvoinnin asettamista turvallisuuspolitiikan perustaksi. Kuva Emma Grönqvist
    Politiikka
    27.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Ydinasekiellon purku ja asevarustelun kasvu uhkaavat hyvinvointia, varoittavat SKP:n piirit

    Kuvassa ammattiyhdistysaktiiveja Roma Prideilla. Italiassa suurimman ammattiliiton CGIL n ja teollisuuden etujärjestön Confindustrian harvinainen yhteisrintama. Kuva G.dallorto CCO 2.5 it
    Ulkomaat
    26.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Italiassa ammattiliitto  ja teollisuuden etujärjestö yhteisrintamassa: Euroopan on muututtava, jotta teollisuus ja työpaikat eivät romahda

    Järjestöt arvioivat, että Orpo Purran kehysriihen päätökset heikentävät kansalaisyhteiskunnan ja julkisten palvelujen toimintakykyä. Kuva Lauri Heikkinen Valtioneuvoston kanslia
    Politiikka
    25.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Järjestöt tyrmäävät kehysriihen: Orpo–Purran talouslinja murentaa kansalaisyhteiskunnan ja julkiset palvelut

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!