Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Hallitus ulkoistaa ikävät päätökset kunnille

    Arkiston arkiston artikkeli
    7.8.2009 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 28/7.8.2009

    Valtiovarainministeri Jyrki Katainen kehuu ministeriönsä laatimaa budjettiesitystä Euroopan elvyttävimpiin kuuluvaksi. Katin kontit! Jos katsotaan valtion, kuntien ja sosiaaliturvan kokonaisuutta, niin hallituksen ratkaisut eivät ole missään tapauksessa elvyttäviä, vaan pahimmassa tapauksessa lamaa syventäviä, koska kuntapuoli joutuu leikkaamaan, vaaditut alhaiset palkkaratkaisut vähentävät ostovoimaa ja työnantajien Kela-maksua on alennettu eli sosiaaliturvan rahoitusta on heikennetty vähentämällä sitä työnantajilta.

    Jatkuvasti pahenevaan työttömyyteen budjettiesityksestä ei juuri helpotusta löydy. Investointien ja hankintojen aikaistaminen on esityksessä kovin vaatimattomalla tasolla. Näillä lääkkeillä ei taloustaantumaa juuri elvytetä. Kuitenkin tilastoitujen työttömien määrä ylittää ennen vuodenvaihdetta 300000:n rajan, ja nousutahti jatkuu ensi vuonna.

    Kunnille valtiovarainministeriö ei lupaa tässä vaiheessa mitään. Mahdolliset kuntia tukevat päätökset tehdään koko hallituksen voimin budjettiriihessä elokuun lopulla, Katainen lupaa.

    Jos tällaisia todellisia elvytyspäätöksiä ei tehdä, hyvinvointipalveluista huolehtivat kunnat ajetaan pakkotilanteeseen, kun palvelutuotanto on heikkenemässä merkittävästi kasvavan työttömyyden ja vähenevien verotulojen takia. Kuntien velkataakka ja veronkorotuspaineet lisääntyvät ja kunnissa joudutaan leikkaamaan palveluja. Muodostuu kuolemanspiraaliksi osuvasti nimetty kehitys: palvelujen leikkaukset lisäävät työttömyyttä, joka puolestaan vähentää verotuloja, joka puolestaan heikentää palvelujen rahoituspohjaa samaan aikaan kun palvelujen tarvitsijoita on yhä enemmän.

    Sekö on tarkoituskin? Aikooko hallitus ulkoistaa leikkauslistat kunnille, jotta se voi itse pestä kätensä?

    Hallitus on valmis ottamaan lisää velkaa ensi vuonna noin 12 miljardia euroa. Lisävelan vaihtoehto olisivat välittömät veronkorotukset. Ekonomistien mukaan tämän suuruinen velanotto ei ole huolestuttavan suurta.

    Valtionvarainministeriön esityksen veropoliittisilla toimilla kevennetään muun muassa kaikkein pienituloisimpien verotusta ja pidetään muiden tuloverotus ennallaan sekä toteutetaan ruoan arvonlisäale. Kaikkein pienituloisimpien veronkevennys jättää työmarkkinatuella elävälle ensi vuonna käteen kuukaudessa 11 euroa tätä vuotta enemmän. Palkkatuloja esimerkiksi 1200 euroa kuussa ansaitsevalle veronkevennys on enimmillään euron luokkaa. Varsin vaatimatonta siis. Muistettakoon, että parempiosaisten paljon suuremmat veronkevennykset on tehty jo useana vuonna aikaisemmin.

    Varsinainen juju on siinä, että hallitus aikoo ulkoistaa myös verojen korotukset kunnille, joiden on pakko nostaa ensi vuonna veroprosenttiaan. Tiettävästi myös kiinteistöveron korotusta kaavaillaan. Näin hallituksen pienet veroporkkanat syödään saajilta pois, eikä piisaakaan.

    Kaikesta huolimatta Katainen toivoo näiden veroratkaisujen hillitsevän palkkavaatimuksia syksyn työmarkkinakierroksella ja lupaa myös nousevien työttömyysvakuutusten kompensointia työntekijöille palkkioksi matalatasoisista palkkaratkaisuista.

    Kommunisteille ja muulle vasemmistolle surkea taloustilanne ja hallituksen budjettiesitys asettavat isoja haasteita. On esitettävä uskottava vaihtoehto niin lamapropagandalle kuin lamapolitiikalle, vastikkeettoman rahan syytämiselle suurpääomalle ja rikkaille, jatkuville leikkauksille ja työttömyyden paisumiselle.

    On tuotava keskusteluun luokkanäkökulma. On osoitettava kotimaisen ostovoiman ja julkisten palvelujen tärkeä merkitys laman voittamisessa. Ja nuorempaa sukupolvea ajatellen on osoitettava, että elvytys on mahdollinen tuhoamatta luontoa.

    On myös palautettava mieliin, että isot yritykset ovat viimeiset kymmenisen vuotta tehneet hyvää tulosta ja kahmineet suuria voittoja. Niillä on välillä mahdollisuus tehdä vähän aikaa tappiotakin ilman, että väkeä on pantava ulos, palkankorotuksista ja lomarahoista luovuttava ja eläkeikää nostettava. Ammattiyhdistysliike syyllistyisi laman ja työttömyyden pahentamiseen, jos se alistuisi palkansaajien toimeentuloa ja ostovoimaa heikentäviin alamittaisiin palkkaratkaisuihin.

    Edelleen, on osoitettava, missä on rahaa. Sitä on jatkuvasti paisuneissa pääomatuloissa, suurituloisten verohelpotuksissa, armeijan määrärahoissa, työnantajien Kela-maksun palauttamisessa ja monessa muussa.

    Ei saa unohtaa myöskään sitä, miten parin kymmenen viime vuoden kehnolla politiikalla on vaikeutettu nykyisestä lamasta selviämistä. Hallitukset Lipposen ensimmäisestä hallituksesta lähtien ovat esimerkiksi leikanneet kunnilta vuosittain noin viisi miljardia euroa. Niin sanotulla kuntien palvelurakenneuudistuksella ja tilaaja-tuottaja-mallilla on tehty julkisista palveluista bisnestä ja heikennetty kunnallisia hyvinvointipalveluja. Valtion varallisuutta on heitetty haaskuuseen yksityistämällä surutta kannattavia valtionyrityksiä ja luopumalla niiden enemmistöosuuksista. Ja niin edelleen.

    Sekä valtakunnallisesti muun muassa budjettiriihimielenosoituksessa että kuntien tasolla on nyt kamppailtava kehnon budjettiesityksen muuttamiseksi ja sen mukaisten kunnallisten ratkaisujen torjumiseksi.

    ERKKI SUSI


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    65 prosenttia Suomessa asuvista kokee yksinäisyyttä. Kuva Joonas Brandt Suomen Punainen Risti
    Kotimaa
    13.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yksinäisyys repii Suomea: yli joka kymmenes elää ilman yhtäkään läheistä ystävää

    Suomessa on kasvamassa sukupolvi, joka elää ilman läheisiä ihmissuhteita.

    EUssa vastuu päästövähennyksistä on siirtymässä teknologisille ratkaisuille. Kuva Victuallers CCO 4.0
    Politiikka
    12.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n uusi ilmastotavoite avaa oven markkinaehtoiselle viivyttelylle

    Hyvinvointidataa hyödyntävä terveydenhoito paljastaisi uhkaavia riskejä jo ennen oireiden ilmaantumista. Kuva Larry D. Moore CCO 4.0
    Kotimaa
    11.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Terveysdata on uusi tuotantoväline – ja sen omistuksesta käydään valtataistelua

    kuva Maarit Åström
    Tutkimus
    10.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kuka hyötyy ikäsyrjinnästä?

    A kassan tilastojen mukaan yhä useampi ansiopäivärahan saaja siirtyi porrastetulle etuustasolle, kun työttömyys pitkittyi Kuv Shutterstock
    Politiikka
    9.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Ansiopäivärahan leikkautuminen muuttaa useamman taloutta

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!