Suomi taas ajopuuna Osa 3
Tiedonantajan kirjoitussarjassa (aiemmat osat 30.4. ja 8.5.) on käyty läpi sitä, miten Suomea ja toista tähän saakka sotilaallisesti liittoutumatonta maata Ruotsia on parin viime vuoden aikana hivutettu kohti sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Viimeisessä osassa kirjataan tapahtumat viime vuoden myöhäissyksystä tämän vuoden toukokuuhun.
Meiltä on kysytty ajopuu-termin käytöstä juttujen otsikossa. Alkuperäisen ajopuuteorianhan lanseerasi aikoinaan Arvi Korhonen, jonka mukaan Suomi ajautui ajopuun tavoin, omasta tahdostaan riippumatta, natsi-Saksan liittolaiseksi välirauhan 1940–41 aikana. Teoria pyrki kiistämään Suomen johdon sotasyyllisyyden.
Tämä teoria oli valheellinen, sillä todellisuudessa Suomen johtohenkilöt veivät maamme määrätietoisesti eduskunnan ja kansan selän takana Hitler-liittolaisuuteen ja hyökkäyssotaan Saksan kanssa.
Tästä samasta, todellisesta ajopuuteoriasta, on kyse Suomen viemisessä Natoon. Suomi ei ajaudu omasta tahdostaan riippumatta vaan maamme johdon määrätietoisesti viemänä Natoon. Prosessi vain halutaan saada näyttämään siltä, että kyse on maamme johdosta riippumattomasta prosessista.
Baltia-siteen vahvistaminen
Viime vuoden marraskuussa turvallisuuspolitiikan asiantuntija Pekka Visuri varoitti, että Suomen liittyminen Natoon saattaisi horjuttaa Pohjolan turvallisuutta ja että sotilaallisen voiman lisääminen kaukaisen supervallan johtaman liittokunnan kautta saattaisi heikentää alueen vakautta. Tämä oli ties kuinka mones kerta, kun Visuri asiasta muistutti.
Marraskuussa Pohjoismaat, Islanti, Norja, Ruotsi, Tanska ja Suomi allekirjoittivat sopimuksen puolustusyhteistyön lisäämisestä. ”Viitaten Venäjän partiointiin pohjoisessa Ruotsin puolustusministeri Sten Tolgfors sanoi, että ”arktisella alueella on uusi strateginen merkitys”.
Marraskuussa Latviassa pidettiin vuosittainen monikansallinen sotaharjoitus nimeltä Viking. Paikallisessa lehdistössä sitä kuvattiin Ruotsin ja USA:n aloitteeksi tarkoituksella lähentää Nato-maita ja rauhankumppanuusmaita.
”Voidaan vain spekuloida, onko liikkeen tarkoituksena miellyttää Nato-liittolaisia vai ottaa etäisyyttä venäläisiin aseisiin Suomen puolustuksessa”, totesi islantilainen Ice News 2.2.
Joulukuussa Skandinavian ja Baltian Nato-sidettä vahvistettiin edelleen, kun kerrottiin, että ”Baltian valtiot ovat kiinnostuneita aloittamaan Pohjoismaiden kanssa keskustelut alueellisen puolustuksen strategiasta ns. Pohjola-Baltia 8 -formaatin puitteissa” ja että ”Baltian hallitukset työskentelevät yhteisen ilmapuolustusratkaisun aikaansaamiseksi Naton kanssa”.
….
ERKKI SUSI
Lue lisää Tiedonantajasta nro 19/15.5.2009
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
