Työvoiman alennusmyynti estettävä

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 18 / 8.5.2009

Pietarsaarelaisen Minna Luomalan tausta on duunariperheessä, jossa on aina arvostettu ruumiillista työtä. Tällä hetkellä työttömänä olevan hitsaajan työuralle mahtuu monta metallialan työnantajaa. Ei ihme, että päällimmäisenä Euroopan unionista puhuttaessa esille nousee työläisten asema.

– EU polkee pääasiassa työläisten oikeuksia ja ajaa suuryhtiöitten etuja. Nyt kaikki eurooppalaiset hallitukset käyttävät unionia hyväkseen sälyttääkseen talouskriisin taakan työtätekevien ja vähävaraisten maksettavaksi. Vain EU- maiden työtätekevien itsenäinen taistelu etujensa ja oikeuksiensa puolesta voi muuttaa tämän kielteisen suunnan, sanoo Luomala.

Palkka alas tai ulos

Minna Luomala on huolestununeena seurannut, miten Ruotsissa paikallinen metalliliitto suostui palkkojen alentamiseen lamatalkoiden nimissä. Nyt yleiseurooppalainen työvoiman alennusmyynnin trendi on rantautumassa Suomeen. Useat yhtiöt, joukossa muun muassa metallialan Componenta, yrittävät pakottaa työntekijöitä jopa 20 prosentin palkkojen alennukseen irtisanomisten uhalla.

Minna Luomala on järkyttynyt työnantajan painostuksesta, johon ei missään nimessä pidä suostua. Seuraukset voivat olla kohtalokkaita.

– Eivät taida palkat koskaan nousta takaisin kunnolliselle tasolle, vaikka talous kääntyisikin taas kasvuun, epäilee Luomala.

Hänen mukaansa nyt olisi tärkeää kamppailla työajan lyhentämisen ja yleiseurooppalaisen, riittävän minimipalkkatason puolesta. Näistä molemmista on hyviä aloitteita SKP:llä ja Euroopan vasemmiston puolueella.

SKP:n tunnuksilla eurovaaleihin

Viime syksyn kuntavaaleissa sitoutumattomalla Pro Pietarsaari -listalla ehdokkaana ollut Minna Luomala päätti, että europarlamenttivaaleihin mennään Suomen kommunistisen puolueen tunnusten alla.

– Haluan pietarsaarelaistenkin huomaavan, että SKP on edelleen olemassa. Jonkunhan on puolustettava työläisiä ja vähäosaisia. Eikä europarlamenttivaaleissa ole mitään muuta listaa, joka kampanjoisi selkeästi EU:ta vastaan, kommentoi Luomala.

Hänen mukaansa suurin haaste on herätellä ihmisiä tajuamaan, kuinka suuri rooli Euroopan unionilla meidän jokaisen arkipäiväisessä elämässä on. Silmien ummistaminen ei auta tilanteessa, jossa EU:n perustuslaiksi sorvattu Lissabonin sopimus uhkaa muuttaa unionia entistä epädemokraattisemmaksi.

Eliitin perustuslaki

Minna Luomalan mielestä Lissabonin sopimuksen voimaantulo nimittäin veisi viimeisetkin rippeet Suomen itsenäisyydestä.

Vuonna 2004 laaditun EU:n perustuslain oli määrä peruuttamattomasti naulata EU-eliitin ja suurten EU-maiden hallitusten valta, uusliberalistinen talouspolitiikka ja militarisointi unionin ytimeen. EU-eliitin pettymykseksi perustuslakiesitys kaatui Hollannin ja Ranskan kansanäänestyksissä.

Perustuslakia muotoiltiin kosmeettisesti uuteen uskoon, mutta sisältö säilyi pääpiirteittäin samana. Lissabonin sopimuksen nimellä markkinoitu uusi yritys ajettiin läpi kaikissa muissa maissa paitsi Irlannissa, jossa kansalaiset ainoassa järjestetyssä kansanäänestyksessä jättivät sopimuksen hyväksymättä.

Suomessa Lissabonin sopimuksen hyväksyi eduskunta kesäkuussa 2008. Sopimusta kannattivat muun muassa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen sekä kristillisten Päivi Räsänen.

Luomala harmittelee, miten Suomessakin olisi ehdottomasti tarvittu kansanäänestys sopimuksen hyväksymisestä. Sitä ei kotimainenkaan poliittinen eliitti uskaltanut toteuttaa.

Toisenlaisen Euroopan puolesta

Pohjanmaalla EU-vaalikamppailussa on oma tunnelmansa. Minna Luomala on kiertänyt vaalipaneeleissa muun muassa Seinäjoella ja Vaasassa. Vastaehdokkaat ovat olleet valtaosin jonkin sortin porvareita, jotka ovat ihmetelleet nuorta, sanavalmista kommunistinaista.

Myös joidenkin ehdokkaitten vaaliteemat hämmentävät Luomalaa. Tärkeät asiat tuppaavat jäädä EU:n langettamien nuuskan myyntikieltojen ja muiden turhanpäiväisyyksien varjoon.

Minna Luomala itse on lähtenyt tekemään eurovaaleista kokonaisvaltaista protestia Euroopan unionille. Hän kehottaakin kaikkia ottamaan osaa protestiin ja äänestämään EU-vaaleissa toisenlaisen Euroopan puolesta.

MARKO KORVELA