Ylen rahoituksen vaihtoehdot
Yleisradion rahoitusta pohtinut työryhmä esittää 175 euron mediamaksua kotitalouksille ja osalle yrityksistä nykyisen televisiomaksun tilalle. Media maksu olisi nykyistä 224 euron tv-maksua pienempi, koska maksajien määrä kasvaisi. Julkisen palvelun mediamaksu tulisi käyttöön vuonna 2011.
Maksu ei enää perustuisi tv:n omistamiseen vaan maksuvelvollisia olisivat kaikki asuntokunnat. Maksuvelvollisia olisivat myös yritykset ja yhteisöt, joiden liikevaihto ylittää 400 000 euroa vuodessa.
Julkisen palvelun Yleisradion rahoitus on turvattava. Ylen kilpailijoiden, ”riippumattomina” esiintyvien mainosrahoitteisten medioiden edustajien nostaman äläkän ei pidä antaa hämätä. Sitä vastoin on vaadittava näiltä medioilta perittävien maksujen korottamista.
Silti työryhmän esitys kannattaa panna vielä uuteen harkintaan. Näin ennen kaikkea siksi, että kaikilta asuntokunnilta perittävä tasasuuruinen maksu on pienituloisia, vähävaraisia vanhuksia, opiskelijoita, yksinasuvia ja vammaisia kohtaan kohtuuton ja epäoikeudenmukainen.
Siispä mediamaksua kerättäessä sitä on joko kompensoitava korottamalla vähävaraisimpien toimeentulotukea, kuten työmarkkinatukea, opintotukea ja pienimpiä eläkkeitä. Mediamaksu ei saa pienentää elämiseen saatavaa toimeentulotuen summaa. Tämän vaihtoehdon heikkous on siinä, että se tietäisi tulonsiirtoa kunnilta valtiolle. Kysymysmerkki on myös, onnistutaanko mediamaksu ja sen kompensaatio koplaamaan yhteen.
Toisena vaihtoehtona on vielä vakavasti harkittava liian kevyesti sivuun sysättyä Ylen budjettirahoitusta. Näin maksu kertyisi progressiivisen verotuksen myötä parempituloisilta korkeampana kuin nyt kaavaillun suuruisena kaikilta asuntokunnilta tuloista riippumatta perittävä tasasuuruinen maksu.
Budjettirahoitus on hylätty vedoten siihen vaaraan, että tämä rahoitusmuoto olisi poliittisista ja taloudellisista suhdanteista riippuvainen, kytkisi rahoituksen suoraan politiikkaan ja vaarantaisi Ylen riippumattomuuden.
Huoli on tavallaan ymmärrettävä, vaikka siinä on huvittavakin piirre. Yhtäältä toistetaan mantraa, että Suomi on kansanvaltainen maa, jonka kansaa edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta, jonka luottamusta taas hallituksen on nautittava. Toisaalta todetaan juuri tämän kytkennän vaarantavan Ylen riippumattomuuden. Mutta jos unohdetaan kiiltokuvat ja katsotaan käytännön raadollista politiikantekoa, niin Ylen sekä taloudellisen että poliittisen riippumattomuuden kanssa on oltava tarkkana.
Yle on nähtävä kansakunnan tärkeimpänä informaatio- ja sivistyslaitoksena. Ylen budjettirahoitus olisikin lailla puskuroitava kaikkia poliittisia ja taloudellisia heilahteluja vastaan.
ERKKI SUSI
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
