Helsinki leikkaa, vaikka tekee voittoa
Kokoomus vei ja sosialidemokraatit ja Vasemmistoliitto vikisivät, kun Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli keskiviikkona strategiaohjelmaa. Nelivuotisella ohjelmalla valtuuston kädet sidotaan palvelujen alibudjetoimiseen, lähipalvelujen karsimiseen, henkilöstön vähentämiseen ja laajenevaan yksityistämiseen.
Ainoana ohjelmaa vastustanut SKP:n ja Helsinki-listojen Yrjö Hakanen katsoi, että valtuuston ei pidä sitoa käsiään neljäksi vuodeksi tilanteessa, jossa kukaan ei tiedä nykyisen kriisin syvyyttä, ja jossa valtiovalta on jättänyt auki monet kuntien talouteen vaikuttavat ratkaisut.
Hän ehdotti sen sijaan valmisteltavaksi asukkaita ja henkilöstöä kuullen elvytysohjelman, jolla torjutaan työttömyyttä ja syrjäytymistä, vahvistetaan peruspalvelujen rahoitusta, korjataan henkilöstön palkkojen jälkeenjääneisyyttä sekä edistetään asuntorakentamista, joukkoliikennettä ja uusiutuvan energian investointeja.
Mitä johtopäätöksiä kriisistä?
Strategiaa käsiteltiin keskellä maailmanlaajuista taloudellista, ekologista, markkinaehtoisen politiikan ja demokratian kriisiä. Niitä ei paperissa kuitenkaan arvioida.
– Esityksestä puuttuvat johtopäätökset siitä, että Helsingillä on vastuu toimia aktiivisesti laman ja työttömyyden torjumiseksi. Tästä puuttuvat johtopäätökset siitä, että julkisia palveluja ei pidä alistaa markkinoille ja pörssipelille. Samoin puuttuvat esitykset valtiolle kuntien rahoituksen vahvistamiseksi, totesi Hakanen.
Hän peräsi turhaan muilta ryhmiltä vastausta siihen, miksi ne hyväksyvät strategiaan liittyvän budjettiraamin, joilla menoja leikataan 50 miljoonaa euroa, vaikka valtuuston päätettäväksi tulee pian se, mihin käytetään viime vuodelta kertynyt 300 miljoonan ylijäämä.
90-luvun laman virheet toistetaan
Etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan alibudjetoimisen lopettamiseksi määrärahojen tasokorotus, Hakanen esitti.
Sosiaaliviraston menot ylittävät ennusteen mukaan tänä vuonna budjetin ainakin 34 miljoonalla eurolla. Myös henkilöstön määrä on ”sopeutettava budjettiraamiin”. Tämä merkitsee satojen työpaikkojen vähentämistä jo ensi vuonna.
Samaan aikaan strategian mukaan lisätään ”kaupungin omaa tuotantoa korvaavaa yksityistä palvelutuotantoa”, palveluseteleiden käyttöä ja kilpailuttamista.
– Strategia ja budjettiraami toistavat 90-luvun laman virheitä. Ne leikkaavat palveluja ja vähentävät työpaikkoja juuri kun lama lisää niiden tarvetta.
Osallistuva demokratia
Hakanen ehdotti, että lähipalvelujen kehittäminen otetaan osallistuvan demokratian pilottihankkeeksi. Esitetty palveluverkkokomitea voisi aloittaa kokoamalla asukkaiden ehdotuksia siitä, miten palveluja pitää kehittää.
Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen tulee ottaa lähtökohdaksi myös pääkaupunkiseudun yhteistyössä.
– Naapurikuntien valtaamisen sijasta tarvitaan demokraattinen, vaaleilla valittu seutuhallinto ja lähidemokratiaa. Demokratiaa ei pidä myöskään kaventaa yhtiöittämällä, kilpailuttamalla ja yksityistämällä. (TA)
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
