Vaihtoehtokulttuuria Lahdessa

Alkuperäinen kirjoittaja: Lue lisää Tiedonantajasta nro 14 / 9.4.2009

Lahti on tunnettu teatteri-, musiikki- ja kirjallisuuskaupunki, jonka valtavirtaa edustavat maineikas Lahden Kaupunginteatteri, Osmo Vänskänkin kapellimestaroima Sinfonia Lahti ja Mukkulan kartanossa pidetyt kesäiset, kansainväliset kirjalllisuuspäivät.

Kari Peitsamo ja J.K. Ihalainen

Instituutioiden ulkopuolella kukoistaa myös valtavirrasta poikkeava kulttuuri. Lahden Rytmin Ystävät on jo 10 vuoden ajan järjestänyt Runorock-tapahtumia, joissa runoilijat ja muusikot fuusioivat sana- ja säveltaidetta avantgarden hengessä.

Huhtikuun alussa pidetyn Runorock-tapahtuman vieraina olivat mm. Kari Peitsamo ja J.K. Ihalainen, jotka kertoivat Lahden kaupunginkirjastossa pidetyssä symposiumissa teksteistään ja runoutensa suhteesta musiikkiin, yhteiskuntaan.

EU-vaaliehdokkaana oleva Kari Peitsamo sanoi tehneensä poliittisen havahtumisensa myötä matkan itseensä, mikä on vapauttanut hänet ottamaan kantaa runoissaan ja lauluissaan. Kommunismin omaksuminen ei ole Peitsamoa ja taiteen tekemistä kahlinnut, vaan eheyttänyt ja antanut oikeuden puhua totta tässä rahavallan ohjastamassa yhteiskunnassa. Hän julistaa biiseissään reippaasti työväen aatetta, lähimmäisenrakkautta ja rauhantyötä kehottaen taistelemaan kapitalismia vastaan ja nostamaan rohkeasti punaliput salkoon.

Beat-runoilija J.K. Ihalainen puolestaan painotti runouden ja musiikin muinaisajalta periytyviä globaaleja rytmejä, manauksen ja laulun sekä runon voimaa, minkä J.K. Ihalainen on havainnut laajoilla matkoillaan mm. Aasiassa. Hän on 1970-luvulta lähtien kääntänyt uutterasti sekä alkuperäiskansojen arkaaisia että Pohjois-Amerikan moderneja runoja. Ihalainen käyttää omassa runoudessaan pitkää, hengittävää, soivaa lausetta. Runokeikoillaan hän on esiintynyt jazz- ja etnomuusikoiden kanssa.

Ihalainen on julkaissut ja painanut lukuisia kirjoja omassa kirjapainossaan Nokialla, Siuruan kylässä, jonka koskivoima pyörittää hänen vanhoja painokoneitaan. Kaikki kirjat hän tekee alusta loppuun todellisena käsityönä eikä nykyajan digitekniikalla, jonka tuotokset ovat tomua ja rojua jo muutaman vuosikymmen päästä. Musteenhajuiset kirjat sen sijaan säilyvät satoja vuosia, kuten laulut ja runot.

…

HELENA HÄME