Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Suomen EU-maksut 286 miljoonaa euroa

    Arkiston arkiston artikkeli
    9.1.2009 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 1 / 9.1.2009

    Vuonna 2007 Suomen välittömät EU-menot olivat yhteensä 1 630 miljoonaa euroa. Kun unionilta saatiin tuloja 1 390 miljoonaa euroa, nettomaksu oli 240 miljoonaa euroa.

    Jos otetaan huomioon Suomen valtion talousarviosta maksetut maksut Euroopan kehitysrahastolle, europarlamentin jäsenten palkat ja EU:n kansallisten asiantuntijoiden palkkaukset, nettomaksu oli 286 miljoonaa euroa.

    Tulli- ja muita niin kutsuttuja perinteisiä omia varoja Suomi maksoi EU:lle 149 miljoonaa euroa. Arvonlisäveropohjaan perustuvaa maksua maksettiin 261 miljoonaa euroa ja bruttokansantuloon perustuvaa maksua 1 220 miljoonaa euroa.

    EU:lta Suomeen saatu maataloustuki oli 978 miljoonaa euroa. Rakennerahastotuet olivat 401 miljoonaa ja tuet EU:n muihin sisäpolitiikan alaan kuuluviin toimiin 11 miljoonaa euroa. Tämä menoerä oli selvästi pienempi kuin aikaisempina vuosina, koska ”sisäpolitiikan” menoista huomattava osa kirjattiin nyt rakennerahastomenoihin (”kestävä kasvu”-nimikkeen alle).

    Kreikka nettosaaja

    Kaikki uudet, unioniin 1.5.2004 liittyneet jäsenmaat (Tshekki, Viro, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Puola, Slovenia ja Slovakia) olivat Kyprosta lukuun ottamatta nettosaajia vuonna 2007. Vuonna 2007 liittyneistä maista Bulgaria oli lievä nettosaaja mutta Romania nettomaksaja. Bulgarian ja Romanian saamista tuloista suuri osa on ”ulkoisen toiminnan” (EU maailmanlaajuisena toimijana) tuloja. Mikäli ne otettaisiin huomioon, kummankin maan nettotulo kasvaisi selvästi.

    Kun vertaillaan jäsenmaiden nettomaksuja ja nettotuloja toisiinsa miljoonina euroina, vuonna 2007 suurinta nettomaksua (yli 9 500 milj. euroa) maksoi Saksa. Saksan jälkeen tulivat Englanti, Hollanti, Ranska ja Italia. Suurinta nettotuloa (yli 5 000 milj. euroa) sai Kreikka. Kreikan jälkeen tulivat Puola, Espanja, Portugali, Unkari ja Liettua.

    Absoluuttiset rahavirrat kertovat kuitenkin aika vajavaisesti EU-jäsenyyden rahallisesta hyödystä tai haitasta jäsenmaalle. Suurten jäsenmaiden EU-rahavirrat ovat luonnollisesti suuremmat kuin pienten. Yksi tapa ottaa huomioon maan koko, on laskea rahavirrat asukasta kohti.

    Rahavirrat asukasta kohti

    Eniten nettomaksua maksoi tämän vertailun perusteella Hollanti, jonka nettomaksu oli 270 euroa asukasta kohti. Sen jälkeen tulivat Belgia, Tanska ja Ruotsi. Saksa maksoi nettona yli 100 euroa asukasta kohti ja ylsi sillä kuudenneksi suurimmaksi nettomaksajaksi.

    Myös tässä vertailussa suurin nettosaaja vuonna 2007 oli Kreikka, joka sai nettotuloa lähes 480 euroa asukasta kohti. Seuraavaksi suurimmat nettosaajat olivat Portugali, Liettua ja Latvia, joiden nettotulo asukasta kohti oli 200 euroa tai ylikin. Sen jälkeen tulivat uudet jäsenmaat ja vanhoista jäsenmaista Irlanti ja Espanja.

    Maataloustukea valtaosa

    Unionin jäsenmailleen jakamissa tuissa maatalous on edelleen hallitseva. Maatalouden osuus EU:n tukirahoista vuonna 2007 oli 55 prosenttia. Rakennerahastotukien osuus oli 44 prosenttia EU:n tukirahoista.

    Eniten maataloustukea (10 400 miljoonaa euroa) EU maksoi vuonna 2007 Ranskaan. Määrä oli lähes viidesosa EU:n koko maataloustuesta. Seuraavaksi eniten maataloustukea saivat Espanja, Saksa ja Italia; niistä kunkin osuus maataloustuesta oli yli 10 prosenttia. Englannin osuus oli kahdeksan prosenttia.

    Asukasta kohti laskettu maataloustuki oli ylivoimaisesti suurin Irlannissa, 417 euroa per asukas. Seuraavina olivat Kreikka, Tanska, Suomi ja Ranska. Englannin saama maataloustuki asukasta kohti oli vanhojen jäsenmaiden pienin, noin 70 euroa. Suomen saama maataloustuki oli 184 euroa asukasta kohti.

    TEUVO JUNKA


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Konservatiivinen alkoholipoliittinen linja vahvistuu. Kuva Arto Häkkilä CCO 4.0.
    Politiikka
    14.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Viinien myyminen päivittäistavarakaupoissa menettää kannatustaan

    ”Viinien myymistä päivittäistavarakaupoissa kannattavien osuus on pienentynyt 11 prosenttiyksikköä vuodesta 2022”, sanoo Kirsimarja Raitasalo, THL:n erikoistutkija, Tervey

    70 prosenttia nuorista kokee jatkuvaa painetta toimeentulosta. Kuva Jerzy Durczak CCO 2.0
    Uutiset
    13.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Pelko toimeentulon menettämisestä nuorten arkea

    Elviira Davidowin mukaan ydinaseet ovat äärimmäinen ympäristöuhka – ei vain ihmisille, vaan koko elollisuudelle kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Kulttuuri
    12.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    “Kuinka paljon rohkeutta uskalletaan tänään jättää käyttämättä?”

    Ydinasepelote pyrkii normalisoimaan massiivisen väkivallan. Kuva Elviira Davidow
    Uutiset
    11.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eduskuntatalolla vastustetaan ydinaseita

    Lämpimämpi loppuvuosi ja liukkaiden talvien vaihtelu näkyvät tilastoissa Kuva NIOSH Public domain
    Tutkimus
    11.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Työmatkatapaturmat vähenivät

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!