Sukeltaako Suomenkin talous ensi vuonna?

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 48 / 31.12.2008

Uusi vuosi 2009 käynnistyy synkissä talousnäkymissä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kansantalouden hiipuva kasvu taittuu ensi vuonna laskuun ja työttömyys lisääntyy vähintään 1,5 prosenttiyksikköä. Tarkkoja lukuja siitä, kuinka syvään Suomen talous sukeltaa, ministeriö ei suostu esittämään, koska sen mukaan taloudessa on nyt liikaa epävarmuustekijöitä. Tutkimusten mukaan myös reilu enemmistö suomalaisista uskoo talous- ja työllisyystilanteen heikkenevän ensi vuonna.

Euroopan maista pahimmassa talouskriisissä ovat Baltian maat, Kreikka sekä Islanti. Kahden viimeksi mainitun valtion luottokelpoisuus on täysin romahtanut, ja maat joutunevat turvautumaan kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n tukeen. Sekä Kreikassa että Islannissa on myös nähty valtavia mielenosoituksia, kun kansa on ilmaissut tyytymättömyyttään kaduilla.

Vaikeuksissa ovat lisäksi ainakin Italian, Espanjan ja Ranskan kansantaloudet. Iso-Britannia, joka on pysytellyt EMU:n ulkopuolella ja säilyttänyt oman kansallisen valuuttansa, yrittää selvitä tilanteesta devalvoimalla puntaa.

Suomen hallitus ei elvytä

Kansainvälisiltä finanssimarkkinoilta alkunsa saanut talouskriisi on aikaansaanut Suomessa kahden kuukauden aikana jo yli 40 000 lomautusta. Valtiovarainministeriön arvion mukaan työttömyysaste nousee vuonna 2009 1,5 prosenttiyksikköä vuoden 2008 6,3 prosentista.

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi arvioi viikolla, että pelkästään rakentamisen hiipuminen uhkaa viedä Suomesta työpaikan jopa sadalta tuhannelta työntekijältä. Harjuniemi patistaakin hallitusta panostamaan vuokra-asuntojen rakentamiseen, rapistuneen rakennuskannan korjaamiseen ja teiden kunnossapitoon.

Suomen porvarihallituksen reagointi talouskriisiin on ollut varovaisestikin arvioituna olematonta. Ensi vuoden budjettia hädin tuskin tarkistettiin, ja lisäbudjettia hallitus on lupaillut helmikuulle.

Palkansaajien tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Eero Lehdon mukaan Suomessa ei voida puhua elvyttävästä talouspolitiikasta.

– Finanssipolitiikan pitäisi elvyttää suunniteltua huomattavasti reippaammin lisäämällä julkisia investointeja sekä antamalla kuntataloudelle väliaikaista tukea. Ensi vuodelle suunniteltu tuloveronalennus ei sekään lisää parhaalla mahdollisella tavalla kotimaista kysyntää. Puun myyntitulojen väliaikainen verohuojennus vaikuttaa vallitsevassa tilanteeseen jo täysin sopimattomalta toimelta, toteaa Lehto.

Hän arvioi, että taustalla on Suomen poliittisen johdon omaksuma uusliberalistinen talouspoliittinen ideologia, jonka mukaan valtion harjoittama finanssipolitiikka on tehotonta.

Valtion olemattomasta finanssipolitiikasta kärsivät myös kunnat. Taantuma lisää työttömyyttä ja toimeentuloturvamenoja sekä vähentää ansioverotuloja. Yhteisöverotulot ovat monessa kunnassa romahtamassa tulevina vuosina.

Kuntatalouden ongelmiin hallitus tarjoaa ratkaisuksi etupäässä kuntaliitoksia, palvelurakenneuudistuksen vauhdittamista ja palvelujen leikkauksia. Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistelevalle Sata-komiteallekin annettiin lisäaikaa esityksensä valmisteluun, jotta komitea voi ottaa huomioon talouskriisin myötä tiukennetut budjettiraamit.

Kokoomus peitteli talouskriisiä

Tiedonantajan saamien tietojen mukaan uhkaava talouskriisi oli kokoomuksen ja sitä kautta todennäköisesti myös koko hallituksen tiedossa jo viime keväänä. Tilanteen todellinen vakavuus päätettiin salata kuntavaalien yli. Kuntavaalivoittajaksi kruunatun kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen jaksoi vielä alkutalveen saakka vakuutella, ettei kansainvälinen finanssikriisi ravisuttele Suomen taloutta. Joulun alla Katainenkin on joutunut pyörtämään puheitaan.

Vuosi 2009 alkaa gallupien mukaan vahvasti kokoomuksen viedessä ja muiden hallituskumppaneiden vikistessä. Ensi vuosi näyttää, kuinka pitkälle porvarihallituksen kiito jatkuu, kun talouskriisin peittely ei enää onnistu ja on aika tehdä poliittisia ratkaisuja.

MARKO KORVELA