Kaupan aukioloaikojen vapautus hylättävä
Sunnuntaina oli Helsingin Kirjan talolla valtakunnallisen Demokraattisen naisverkoston järjestämä seminaari, jossa käsiteltiin aikamme työelämän suuria kysymyksiä: kaupan aukioloaikoja, matalapalkkaisuutta ja rasismia. Myönteistä oli, että paikalla oli myös näistä asioista kiinnostuneita miehiä.
Kaupan aukioloaikojen vapautusta käsittelevä lakiehdotus aiotaan antaa eduskunnalle vielä joulukuun aikana, joten tällä asialla on ajallisesti kiire. Aiheesta alusti verkoston puheenjohtaja Kaija Kiessling.
Hallitus on monissa asiakirjoissaan viime vuosina puhunut työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta ja lasten ja nuorten pahoinvoinnin ennaltaehkäisystä. Kuitenkin käytännössä se on ajamassa perheitä entistä ahtaammalle kaupan viikonlopputyön ja yötyön aukioloaikojen vapauttamisella.
Monet Työterveyslaitoksen tutkimukset osoittavat hankkeen mielettömyyden. Tutkimuksissa on todettu naisten sairastavuuden riskin lisääntyvän. Pitkiä työvuoroja ja vuorotyötä tekevien naisten perheissä lasten riski sairastumiselle on maassamme jopa suurempaa kuin muissa Pohjoismaissa. Erityisesti lasten ja naisten pahoinvointi lisääntyy kun naiset potevat työstressiä.
Myös työehtosopimuksissa puhutaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta, mutta työmarkkinajärjestöjä ollaan nyt pyörtämässä asiassa, kuten ministeri Tarja Cronberg (vihr.) on asiaa vauhdittanut Palvelualojen ammattiliiton ja kaupan alan työantajien kesken.
Koko hanke haudattava
Kiesslingin mukaan myös muilla läheisesti liittyvillä aloilla, kuten kaupan siivouksessa, päivähoidossa, elintarviketeollisuudessa ja kuljetuksessa, joudutaan uudelleen arvioimaan työaikoja, jos kaupan ala vapautetaan. Siitä koituu myös monenlaisia kustannusten nousuja, jotka maksatetaan kaupan ja palvelujen hinnoissa.
Siinä ei auta Jyrki Kataisen suunnitelma kytkeä aukioloaika ruoan arvolisäveron laskemiseen. Kyse on suuresta, koko yhteiskuntaa mullistavasta ilmiöstä, jossa markkinat ja pääomat ovat määräämässä jälleen ihmisten arjen asioita. Hanke kattaa itse asiassa Euroopan unionin.
Hankkeen myötä ihmisten arki tulee entistä hektisemmäksi. Ennakoitavissa on myös, että perheiden ja lasten pahoinvointi syvenevät. Hallitus pyörtää siis tässä omat ohjelmansa ja tavoitteensa.
Uusimpana hankkeenaan hallitus vaatii 18.11. julkaistussa ohjeistuksessaan, että kuntien on satsattava ennaltaehkäiseviin toimiin lasten ja nuorten pahoinvoinnin estämiseksi.
– Parasta ennaltaehkäisyä on kuitenkin koko suunnitelman hautaaminen ja aukioloaikojen vakiinnuttaminen klo 8 ja 20 välille. Silloin jäisi perheillekin joskus yhteistä aikaa, kun sunnuntait olisivat vapaat, totesi Kaija Kiessling.
Siivoojat työelämässä poljettuna
Oikeutta siivoojille -liikkeen aktiiveja oli useita paikalla, eikä ihme. Ensimmäisen puheenvuoron käytti Kirsti Kangas, joka valotti monipuolisesti tilannetta siivoojan ammatissa.
Aiheesta nousseessa vilkkaassa keskustelussa ilmeni, miten osa siivousfirmoista toimii täysin lakien ja sopimusten vastaisesti.
– On yrityksiä, joissa siivoojille vakuutetaan, ettei ilta-, yötyö- ja sunnuntaikorvauksia siivousalalla olisi lainkaan, mutta se ei ole totta, kuten Oikeutta siivoojille -liikkeen puheenjohtaja Jarmo Åsnabrygg totesi.
On myös työnantajia, jotka vakuuttavat siivousalalla olevat 3 kk:n koeajan, jolloin maksetaan vain 5,90 € tunnilta. Sekin on valheellinen väite, sillä siivousalalla ei ole koeaikaa.
Koko palkkaus tällä tärkeällä alalla on täysin retuperällä. Tuntipalkka ei yllä kahdeksaan euroon tunnissa edes vuoden vaihteessa tulevan 30 sentin korotuksen jälkeen.
Keskustelussa nousikin esille kansainvälisen Oikeutta siivoojille -liikkeen roolin nostaminen sille kuuluvalle paikalle kansalaistoiminnassa. Siivousala on kaikkialla oleellinen työ niin terveyden kuin ihmisten hyvinvoinnin kannalta.
Maahanmuuttajat ja työelämä
Suomen maahanmuuttajien kotouttamisyhdistyksestä piti alustavan puheenvuoron Soran Zaki.
Hän kertoi, miten päällimmäisinä ongelmina maahanmuuttajilla on usein puutteellinen kielitaito, josta nousee työn saannin este.
Toinen suuri este on erilaisten tutkintojen vastaavuuden hidas selvittely. Vaikka useilla aloilla kuten terveydenhuollossa on työvoimapulaa, on vuosien työkokemuksen omaava, erinomaisen suomenkielen hallitseva lääkäri edelleen maassamme vailla mahdollisuutta toimia lääkärinä. Tuntuu, ettei asia kiinnosta viranomaisia.
– Toisaalta rasismia suoraan on havaittavissa muun muassa siinä, miten maahanmuuttajien yrityksiin ja liikkeisiin kohdistetaan tihutöitä ja jopa tuhopolttoja, joita poliisi ei tunnu saavan selvitettyä millään. Ennakkoluuloista kertoo myös, että maahanmuuttaja onnistuu saamaan työtä vasta muutettuaan nimensä suomalaiseksi.
Kiireesti nimiä adressiin ympäri maata
Seminaari päätti kannanotosta kaupan aukioloasiassa. Se vetoaa kansanedustajiin koko hankkeen kumoamiseksi. Adressin allekirjoitus on mahdollista niin verkossa kuin myös paperiversiolla, jollaisen voi tulostaa myös verkosta laajempaan käyttöön. Asiassa voi ottaa yhteyttä sen ylläpitäjään, pääkaupunkiseudun verkoston puheenjohtajaan Tytti Kotilaiseen ja kootut adressit lähettää osoitteella Dem. naisverkosto, Haapaniemenkatu 7-9 B 9. krs, 00530 Helsinki.
Allekirjoitukset ja vetoomus luovutetaan vielä joulukuussa eduskuntaryhmille.
www.adressit.com/sunnuntaiaukiolo
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
