Irtisanovan UPM:n johtaminen surkeassa jamassa
UPM Kymmenen Tervasaaren sellutehtaalla Valkeakoskella ovat päättyneet 166 työntekijää koskeneet yt-neuvottelut. Tehtaan kunnossapitopuolen hitsaaja Seppo Kuisma kertoo, että työntekijäpuoli teki menneen kuuden viikon aikana mittavaa taustoitustyötä ja hankki lausuntoja arvovaltaisilta tahoilta neuvottelujen tueksi ja työpaikkojen pelastamiseksi.
Työntekijöiden esittämistä eri vaihtoehdoista huolimatta 166 henkilöä saa nyt mennä. Selluosasto ajetaan alas 18.12. työnantajan päätöksellä.
Työnantaja ottaa Kuisman mukaan suuren riskin loppujen kolmen paperikoneen tulevaisuuden osalta. Erityisesti energiaratkaisut huolestuttavat työntekijöitä.
Huonoa johtamista
Kuisman arvio on, että tuotantoa alas ajamalla yritetään nostaa hintoja ja pitää osakkeenomistajat tyytyväisinä. Tervasaari uhrataan, jotta UPM:n muut kolme yksikköä Pietarsaaressa, Kuusankoskella ja Kaukaassa voidaan pitää toiminnassa.
UPM kertoo karsivansa tuotannostaan niin sanottuja ”rönsyjä”.
– Tästä tulee mieleen joko yrityksen myyntikuntoon laittaminen tai siirtyminen päätoimialaiseksi energiayhtiöksi, mikä ei sido henkilökuntaa ja on tällä hetkellä helppoa bisnestä, sanoo Kuisma.
UPM vetoaa tuotannon supistuksissa tuotannollis-taloudellisiin syihin. Yhtiö takoi vielä 2000-luvun alkupuolella 17-20 prosentin tuottoa sijoitetulle pääomalle, mutta nyt tuottoa syntyy kuusi prosenttia. Se ei johdolle riitä.
Kuisman mielestä UPM:n johto on surkeassa jamassa. Siltä on hukassa johtamisen taito. Uusliberaaleista opeistaan tunnetun Björn ”Nalle” Wahlroosin tulo UPM:n hallituksen puheenjohtajaksi lienee tuonut yhtiöön myös kireämmän henkilöstöpolitiikan.
– Olisi pitänyt arvioida tilanne jo aikoja sitten ja panostaa tuotekehittelyyn. Tiedettiin, että paperin kulutus tulee supistumaan, mutta haluttiin kaluta se luu loppuun saakka henkilöstön asemasta ja työpaikan ilmapiiristä välittämättä, sanoo Kuisma.
Pöyryn viitoittamat harharetket
Johdon taidon puutteesta kertovat myös UPM:n muutaman vuoden takaiset epäonnistuneet ulkomaan seikkailut.
Metsäjätti osti Pohjois-Amerikan sillanpääasemaksi tehtaan Kanadan Miramichista elokuussa 2000. Aikomuksena oli tähdätä Yhdysvaltain markkinoille, mutta suunnitelma meni pahasti pieleen. Tehdas on ajettu alas UPM:n toimesta ja laskua maksatetaan yhtiön muilla yksiköillä.
Indonesiassa yhteistyö paikallisen April-yhtiön kanssa epäonnistui muun muassa ympäristöongelmien takia. Jos jotain positiivista hakee, niin Aprilin kautta UPM teki avauksen Kiinan markkinoille.
Nyt UPM:n Kiinan-investoinnitkin takkuilevat, kun maan veropolitiikka onkin tiukempaa kuin osattiin odottaa. Myös paikallisen henkilöstön vaihtuvuus on suurta.
Seppo Kuisman mukaan suurin syntipukki epäonnistuneiden ulkomaanoperaatioiden taustalla taitaa olla Suomen johtava konsultointi- ja suunnittelufirma Pöyry.
– Pöyry on ohjaillut Suomen paperijättien epävarmaa ja hyväuskoista johtoa. Miljardien tappiot on maksatettu paperityöläisillä, pohtii Kuisma.
Viimeisen vuoden aikana UPM on hakenut partneria Venäjältä sellutehtaan pystyttämiseen yhteisyrityksenä. Venäjän laki ei kuitenkaan salli kuin maksimissaan 49 prosentin omistusosuuden ulkomaisille – käytäntö, joka Suomessakin olisi ollut syytä säilyttää.
Sitä paitsi, vuoden 2005 paperialan työsulku Suomessa osoitti Kuisman mukaan selvästi, että UPM:n kannattavuus tahkotaan kotimaassa, ei ulkomaan yksiköissä.
Ay-liike tarvitsee joukkovoimaa
Valkeakoskella järjestettiin marraskuun 14. tilaisuus, jossa kokoonnuttiin porukalla pohtimaan tilannetta ja luomaan taisteluhenkeä. Paikalla pitivät puheita sekä Toimihenkilöunionin Antti Rinne että Paperiliiton Jouko Ahonen.
Seppo Kuisma ei silti näe, että ammattiliitot pystyisivät tilannetta merkittävällä tavalla parantamaan. Yt-neuvotteluissa tarvittaisiin joukkovoimaa, jota suomalaisesta ay-liikkeestä ei tällä hetkellä löydy. Kuisman mielestä TEAM-hankkeiden sijasta pitäisi enemmän panostaa nykyisen SAK:n kehittämiseen iskukykyisemmäksi.
– Ei paperin kenttä yksin pysty kamppailemaan. Kyllä työläisten kyykyttäminen jatkuu, ellei ryhdistäydytä, sanoo lähes 40 vuotta Tervasaaressa työskennellyt Seppo Kuisma.
MARKO KORVELA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
