Kettuja ehdolla kanatarhan vahdeiksi

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 42 / 14.11.2008

Jo muutama päivä Barack Obaman USA:n presidentinvaaleissa saavuttaman voiton jälkeen hänen ensimmäiset toimensa hallintonsa kokoamiseksi osoittivat, etteivät hänen politiikkaansa sanele kansan odotukset vaan USA:n raha- ja yhtiöeliitin sisä- ja ulkopoliittiset edut.

Obaman ensimmäinen tärkeä nimitys ja siirtymäkauden tiimi ovat ilmeisessä ristiriidassa hänen kampanjaretoriikkansa kanssa, jossa puhuttiin ”muutoksesta”, ”uudesta politiikasta” ja ”liikkeen rakentamisesta ruohonjuuritasolta ylöspäin”. Hänen valitsemansa henkilöt kuuluvat kaikki poliittiseen huippukerrokseen ja heillä on läheiset siteet mahtavien suuryhtiöiden ja pankkien etuihin.

Valkoisen talon kansliapäälliköksi Obama valitsi Rahm Emanuelin Emanuel on kansanedustaja, miljonääri ja sotahaukka, Israelin ja USA:n kaksoiskansalainen, Israelin armeijan veteraani ja Israelin tiedustelupalvelun Mossadin agentti. Pyrkiessään kongressiin vuonna 2002 hän tuki George W. Bushin esitystä Irakin vastaisen sodan valtuuttamiseksi. Entisenä investointipankkiirina hänellä on läheiset suhteet finanssipiireihin.

Obaman siirtymäkauden tiimiä, joka tulee kokoamaan hänen kabinettinsa, johtaa John Podesta, entinen Bill Clintonin kansliapäällikkö ja yksi Washingtonin menestyksekkäimmistä yhtiölobbareista. Podestan ohella siirtymäkauden tiimiä johtavat Valerie Jarrett, Obaman pitkäaikainen neuvonantaja ja Chicagon kiinteistöjohtaja, ja Pete Rouse, Washingtonin sisäpiiriläinen ja Obaman kansliapäällikkö senaatissa.

Ehdolla valtiovarainministeriksi

Obamaa lähellä olevat lähteet ovat vuodattaneet julkisuuteen listan ehdokkaista valtiovarainministeriksi. – epäilemättä keinona rauhoittaa Wall Streetia. Listalla ovat entinen keskuspankki Fedin puheenjohtaja Paul Volcker, entinen Clintonin valtiovarainministeri ja nykyinen Citigroup-rahoitusyhtiön toimitusjohtaja Robert Rubin, toinen entinen Clintonin valtiovarainministeri Lawrence Summers, New Yorkin Fedin presidentti Timothy Geithner sekä New Jerseyn kuvernööri ja entinen Goldman Sachs -pankin toimitusjohtaja Jon Corzine.

Kaikki nämä henkilöt näyttelivät johtavia rooleja pankkien ja sijoitusyhtiöiden sääntelyn purkamisessa, mikä edesauttoi supervoittoja ja massiivisia yritysjohtajien korvauspaketteja 1990-luvulla ja tämän vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla ja edisti finanssiromahdusta, joka on nyt suistamassa USA:ta ja muuta maailmaa syvimpään taantumaan sitten 1930-luvun.

Geithner on näytellyt keskeistä roolia hallituksen antamassa jättilahjoituksessa Wall Streetin pankeille ja muille suurfirmoille, kuten vakuutuskonglomeraatti AIG:lle ja asuntoluottojäteille Fannie Maelle ja Freddie Macille.

Fedin johtajana Jimmy Carterin ja Ronald Reaganin kaudella Volcker oli vastuussa korkean korkotason ”sokkiterapiasta”, joka hävitti suuren osan USA:n teollisuudesta 1980-luvun alkupuolella ja johti kokonaisten alueiden köyhtymiseen.

Suosikki Summers

Obaman suosikkina valtionvarainministeriksi pidetään kuitenkin Lawrence Summersia. Summers toimi vuosina 1991–1993 Maailmanpankin pääekonomistina. Hän myötävaikutti makrotaloudellisten uudistusten toteuttamiseen lukuisissa velkaantuneissa kehitysmaissa. Näiden Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Maailmanpankin valvoman rakenteellisen sopeutusohjelman puitteissa toteutettujen uudistusten vaikutus oli tuhoisa ja aiheutti massamittaista köyhyyttä.

Summers syötti myös 1990-luvulla entisille neuvostotasavalloille sekä Itä-Euroopan ja Balkanin maille Maailmanpankin ja IMF:n Kansainvälisen valuuttarahaston kuolettavaa ”talouslääkettä” sekä laati vuonna 1997 ”sokkiterapiapaketit” Etelä-Korealle, Thaimaalle ja Indonesialle.

Summersista tuli valtiovarainministeri heinäkuussa 1999. Hän on David Rockefellerin suojatti. Hän kuului surullisenkuuluisan finanssipalvelujen uudenaikaistamislain pääarkkitehteihin. Laki antoi laillisuuden sisäpiirinkaupoille ja suoranaiselle finanssimanipulaatiolle.

Summers on nyt Goldman Sachsin neuvonantaja ja D.E. Shaw Group -sijoitusrahaston toimitusjohtaja, Sijoitusrahaston pomona hänen kontaktinsa ministeriöön ja Wall Streetiin varustavat hänet arvokkaalla sisäpiirin informaatiolla rahamarkkinoiden liikkeistä. Summersin ollessa peräsimessä ja suorana tuloksena finanssikriisistä D. E. Shaw Group teki ennätysvoittoja.

Summersin valitseminen vastaamaan valtiovarainministeriöstä olisi käytännössä samaa kuin panna kettu vastaamaan kanatarhasta.

ERKKI SUSI