Voimat koottava Nato-vyörytystä vastaan

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 32 / 5.9.2008

Vastavirta-festivaalin Nato-keskustelussa puitiin paitsi yrityksiä liittää Suomi sotilasliittoon myös ajankohtaista Kaukasia-konfliktia.

Realiteetit huomioon

Entinen Rauhanpuolustajien puheenjohtaja, OTT Pekka Koskinen avasi keskustelun muistuttamalla, että kun Neuvostoliitto ja Varsovan liitto hajosivat, Nato etsi perusteluja olemassaololleen laajasta turvallisuuskäsityksestä, muun muassa rauhanturvaamisesta. Luotiin mielikuvaa pehmo-Natosta. Todellisuudessa Naton perimmäinen toiminta-ajatus säilyi ennallaan. Viimeaikainen kehitys on tuonut tämän selvästi esiin.

Suomessa on askel askeleelta lähestytty Natoa. Suomalaisessa Nato-keskustelussa vedottiin aikaisemmin siihen, että kun Venäjäkin on läheisessä yhteistyössä Naton kanssa, Suomella ei ole esteitä liittyä Natoon. Omaksuttiin virallinen Nato-optio. Viime aikoina Nato-jäsenyyden kiirehtijöiden perustelut ovat muuttuneet. On alettu käyttää vakuutus- tai palovakuutusvertausta

Venäjä kokisi Suomen liittymisen Natoon hyvin vaarallisena ja vihamielisenä toimena. Suomessa pitäisi olla valmius asettua venäläisten asemaan ja ymmärtää, että Venäjä perustellusti kokee itsensä piiritetyksi ja uhatuksi. Kyse ei ole ”uussuomettumisesta” eikä kyyristelystä, vaan realiteettien huomioon ottamisesta.

Ei ole järkeenkäypää syytä olettaa, että Venäjä ilman laajempaa yhteyttä uhkaisi Suomea.. Mutta kansainvälisen kriisin oloissa on tärkeää huomata, mikä olisi Suomen asema. Jos pysytään sotilasliiton ulkopuolella on mahdollisuus pysyä erillään kansainvälisistä kriiseistä ja tarjota palveluksia rauhan hyväksi.

Koskinen toivoi presidentti Haloselle voimia vastustaa Nato-vyörytystä.

Tasapuolisesti syyllisiä

Vihreiden kansanedustaja Heidi Hautala puuttui heti Kaukasia konfliktiin ja arveli kummankin puolen syyllistyneen rikkomuksiin. Jos halutaan tulkita tilannetta paluuna kylmän sotaan, kaikilla suurvalloilla on yhteisiä piirteitä. Kaikki syyllistyvät kaksoisstandardeihin. USA:n piittaamattomuus kansainvälisistä normeista on antanut Venäjälle aseet käteen.

Suomen on Hautalan mielestä korostettava laaja-alaisen turvallisuuden järjestöjä, kuten Etyjiä. EU:sta ja Natosta ei siihen ole. On absurdi ajatus, että Nato lähettäisi joukkoja Georgiaan. EU:n on satsattava enemmän naapuruuspolitiikkaan ja Georgialle ja Ukrainalle on luotava edellytykset EU-jäsenyyteen.

Hautala ei kannattanut suhteiden katkaisemista Venäjään eikä sanktiota. Hän piti vääränä mielikuvana sitä, että länsi on saartanut Venäjän, ja väitti Venäjän johdon käyttävän mielikuvaa sisäpoliittisena aseena.

Hautala sanoi vihreiden vastustavan Suomen Nato-jäsenyyttä, vaikka myönsi vihreissä olevan myös Nato-myönteisiä henkilöitä.

Nato USA:n työkalu

Venäjän duuman kansanedustaja Valentin Romanov muistutti, että vuonna 1975 Helsingissä allekirjoitettu Etyk-asiakirja herätti paljon toivoa rauhasta ja turvallisuudesta, mutta näin ei käynyt. Maailman tilanne on edelleen vaikeutumassa. Naton toimet ovat yksi tärkeimmistä kansainvälisen jännityksen aikaansaajista.

Nato on USA:n maailmanlaajuisen politiikan työkalu USA:n pyrkiessä herruuteen Euroopassa, Aasiassa ja IVY-maiden alueella. Naton uusi oppi sallii sotilasliiton toimimisen missä tahansa maailmankolkassa, missä USA:n johdon mielestä Nato-maiden ja ennen muuta USA:n intressit ovat uhattuina. Tällä hetkellä USA näkee tällaisena muun muassa Venäjän aseman voimistumisen maailmassa.

Naton laajentuminen itään, Venäjän ympäröiminen USA:n sotilastukikohdilla, ohjustukikohtien sijoittaminen Tshekkiin ja Puolaan ja EU:n militarisoiminen merkitsevät Euroopan uutta jakoa.

Romanovin mukaan Kaukasian viimeaikaiset tapahtumat ja Georgian johdon kyyninen hyökkäys Etelä-Ossetian kansaa vastaan osoittavat havainnollisesti USA:n ja Naton kaksille standardeille perustuvan politiikan aggressiivisuuden.

Puolueettoman liittoutumattomuuspolitiikkansa ansiosta Suomella on Romanovin mukaan aina ollut erityinen asema Euroopassa, ja se on vaikuttanut myönteisesti kansainvälisessä politiikassa. Hän toivoi, että Suomessa terve järki ja harkinta voittaa myös suhteessa Natoon liittymiseen.

Vaihtoehtoinen turvallisuuspoliittinen foorumi

Rauhanpuolustajien johdon jäsen Tanja Pelttari totesi rauhan ja ympäristön olevan peruskiviä omalle arvomaailmalleen. Ilman rauhaa emme voi elämäämme rakentaa. Turvallisuutta ei voida parantaa liittymällä Natoon eikä militarisoimalla EU:ta. Turvallisuus lähtee ihmisten hyvinvoinnista, kuten peruspalveluista ja maailman mittakaavassa ympäristöstä.

Pelttari ihmetteli, miksi Suomessa ei käydä todellista keskustelua Nato-jäsenyydestä eikä luoteta kansalaisten mielipiteeseen. Hän muistutti, että moni järjestö tekee paljon Nato-jäsenyyden torjumiseksi. Jokainen yksilö voi myös vaikuttaa kirjoittamalla lehtiin ja nettiin.

Yleiskeskustelussa Yrjö Hakanen esitti ajatuksen, että Nato-jäsenyyden vastustajat yhdistäisivät voimansa vaihtoehtoisen turvallisuuspoliittisen foorumin perustamiseksi. Koskinen ja Pelttari kannattivat ehdotusta.

Vesa Lankisen vetämässä keskustelussa puututtiin lisäksi muun muassa yksipuoliseen Kaukasia-propagandaan ja Naton käyttämään köyhdytettyyn uraaniin sekä haastettiin vihreitä vastustamaan aktiivisesti Nato-jäsenyyttä

ERKKI SUSI