Hyvä veli –verkostot pelaavat kuntalaisten rahoilla

Alkuperäinen kirjoittaja:

Kunnallispolitiikan keskeistä roolia yritysten jakamassa vaalirahoituksessa kuvaa se, että Kehittyvien Maakuntien Suomi –yhdistyksen kautta tukea saaneista 53 eduskuntavaaliehdokkaasta 50 on mukana kunnallispolitiikassa. Ei siis ihme, että valtapuolueet yrittävät lakaista vaalirahaskandaalit maton alle ennen lokakuun kuntavaaleja.

Mutta mitä uskottavuutta on esimerkiksi kokoomuksen Jyrki Kataisen puheilla ”arvoista”, kun valtionvarainministerin oman vaalikampanjan suurin rahoittaja oli veronkiertoa varten veroparatiisiin rekisteröity Helsingin Mekaanikontalo Oy ja sen sisäpiirikaupoista epäilty omistaja, suursijoittaja Ahti Vilppula? Tai mitä tarkoittaakaan keskustan vaalitunnus ”Vähän kuin itseäsi äänestäisit”, kun keskustalle, kokoomukselle ja eräille sosialidemokraateille vaalirahaa jakaneen Kehittyvien Maakuntien Suomen suurimman rahoittajan, Nova Groupin johtajat on tuomittu useista talousrikoksista?

Rakenteellinen korruptio

Kuntien kaavoitukseen, rakentamiseen ja hankintoihin on perinteisesti liittynyt koplausta vaalirahoitukseen. Kunta- ja palvelurakenteiden muutos luo poliittiselle korruptiolle lisää pohjaa laajentamalla julkisten palvelujen kilpailuttamista ja yksityistämistä.

Vaalirahojen lisäksi on kyse rakenteellisesta korruptiosta Hyvä veli –verkostoineen.

Esimerkiksi kunnallisten terveyspalvelujen ulkoistamiseen erikoistuneen MedOnen ylilääkäri Jarmo Kantonen veti pääkaupunkiseudun kuntien terveydenhuollon päivystyshanketta valmistelevaa työryhmää ja hankkeen projektipäällikkönä hääri vuokralääkärifirma Medividan toimitusjohtaja ja pääomistaja Ricardo Menezes.

Ympäri maata löytyy vastaavia esimerkkejä yritysten, virkamiesvalmistelun ja poliittisen päätöksenteon välisistä kyseenalaisista kytköksistä. Ne eivät kuitenkaan kestä kovin hyvin päivänvaloa.

Kun SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä nosti Helsingissä julkisuuteen MedOnen ja Meditalon edustajien kaksoisroolin päivystyshankkeessa, joutui kaupungin johto irtisanoutumaan siitä ja kesäkuun lopulla Kantonen ja Menezes siirrettiin syrjään hankkeen johtoryhmästä.

!ja rakenteellinen eriarvoisuus

Poliittisen korruption kääntöpuolena on rakenteellinen välinpitämättömyys huono-osaisista. Se näkyy jatkuvana kuntien sosiaali-, terveys-, opetus- ja muiden peruspalvelujen määrärahojen alimitoittamisena. Lisäksi palvelujen rahoitus on siirretty yhä enemmän kunnallisiin veroihin ja maksuihin, jotka kohdistuvat raskaimmin pienituloisiin.

Eriarvoisuudesta tehdään entistä syvemmin rakenteellista siirtämällä kunnallisia palveluja yksityisten markkinoiden hoidettavaksi. Eduskuntapuolueiden yksimielisesti hyväksymä kunta- ja palvelurakennehanke merkitsee julkisten palvelujen laajenevaa kilpailuttamista, ulkoistamista ja yksityistämistä.

Suurin osa suomalaisista haluaa toisenlaista kehitystä. EVA:n teettämän kyselyn mukaan hyvinvointivaltion kannatus lähenee 80 %:ia ja yksityistämisen kannatus on pudonnut alle 30 %:iin. Suomen Kuvalehden kyselyssä joka toinen valtapuolueiden kannattaja koki kunnat elinkeinoelämän juoksupojiksi, vaikka perustuslain mukaan kunnan pitäisi olla asukkaiden demokraattista itsehallintoa.

Rehellisen vasemmistopolitiikan tarve

On tilaus rehelliselle vasemmistolaiselle vaihtoehdolle, joka tuo asukkaiden tarpeet kunnallispolitiikan keskiöön eikä suostu rahavallan juoksupojaksi. Syksyn vaaleissa on mahdollisuus nostaa muutoksen tekijöitä, jotka eivät ole sotkeentuneet hämäriin vaalirahoihin, palvelujen alibudjetoimiseen eivätkä kuntalaisten yhteisten varojen ja palvelujen yksityistämiseen.

Rakenteellisen korruption murtamiseen ei kuitenkaan riitä vain vaihtaa valtapuolueiden edustajia toisiin. Tarvitaan myös uudenlaisia vallan rakenteita.

Esimerkiksi Espanjassa ja Ranskassa on useissa kaupungeissa kehitetty ns. osallistuvaa budjetointia, jossa asukkaat päättävät asuinalueellaan tietyistä peruspalveluista ja niitä varten varatusta osasta budjettia.

Demokratia ei tule ylhäältä annettuna. Se kasvaa kuntien asukkaiden ja työntekijöiden toiminnan tuloksena. Sillä on murrettu pienen piirin vallankäyttöä ja vaikutettu esimerkiksi Janakkalan vanhustenpalvelujen resurssien lisäämiseen, vuokratalojen myynnin estämiseen Nokialla, monien lähikoulujen ja terveysasemien säilyttämiseen, Helsingin keskustatunnelin hautaamiseen jne.

Kuntien toimintaa laajennettava

Kunnissa on edessä isoja haasteita, joihin SKP haluaa kuntavaaliohjelmassaan tarttua:

– Lisääntyvän eriarvoisuuden, lasten pahoinvoinnin ja köyhyyden periytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan maksutonta päivähoitoa, maksuttomat terveyskeskukset ja riittävä perusturva.

– Kun yli 65-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan yli puolella vuoteen 2020, tarvitaan lisää resursseja hoitotakuun toteuttamiseen ja hoivatakuuta, joka turvaa eläkeläisten palvelujen saannin ja laadun.

– Riittävän henkilöstön saaminen, kun lähes 40 % kuntien työntekijöistä tulee eläkeikään seuraavan kymmenen vuoden aikana, edellyttää konkreettisia tekoja työntekijöiden palkkauksen parantamiseksi.

– Asumisen, rakentamisen ja peruskorjauksen hintojen saamiseksi kuriin on kehitettävä kuntien omaa rakennustoimintaa, jolla voidaan murtaa rakennusalan kartelleja.

– Ilmastonmuutoksen ja energian hintojen nousun hillitseminen korostavat tarvetta kuntien omiin energialaitoksiin, uusiutuvan energian investointeihin ja joukkoliikenteen kehittämiseen.

– Maahanmuutto lisää myös monikulttuuristen palvelujen tarvetta.

– Kuntien rahoituksen vahvistaminen ja muuttaminen oikeudenmukaisemmaksi edellyttää kunnallisverotuksen muuttamista progressiiviseksi, verotettavan tulon alarajan nostamista ja pääomatulojen saamista kunnallisveron piiriin.

– Ja pienen piirin markkinaehtoisesta vallankäytöstä on siirryttävä osallistuvan lähidemokratian kehittämiseen, valittava vaaleilla myös seutuvaltuustot ja laajennettava kuntien toimintaa vaihtoehtona kapitalistisille markkinavoimille.

YRJÖ HAKANEN

SKP:n puheenjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu