Maksukorotukset kurittavat köyhiä

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 23 / 6.6.2008

Porvarihallitus ajoi eduskunnassa läpi lain, joka antaa kunnille oikeuden nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon kunnallisia asiakasmaksuja elokuun alusta lukien.

Maksujen korottaminen uhkaa tehdä Suomesta Euroopan johtavan julkisten hyvinvointipalvelujen maksujen perijän. Kansalaisten suoraan maksama osuus terveydenhoitomenoista on lähes kaksinkertainen eurooppalaiseen keskitasoon verrattuna.

Terveyskeskuslääkärillä käynti ja sairaanhoito ovat maksuttomia esimerkiksi Britanniassa, Espanjassa, Hollannissa ja Kreikassa.

Korotusten voimaantulo edellyttää kuitenkin erikseen kunnissa tehtäviä päätöksiä. Kunnilla on myös mahdollisuus olla nostamatta maksuja.

Korotukset kattavia ja taso hurja

Hallituksen linjaamat korotukset ovat terveydenhuollossa keskimäärin lähes 17 prosenttia. Hammashoito kallistuu peräti 28,2 prosenttia. Lisäksi maksut sidotaan indeksiin, joka nostaa niitä automaattisesti joka toinen vuosi. Terveyskeskusmaksujen lisäksi korotukset koskevat muun muassa kotisairaanhoitoa, sairaaloiden poliklinikkamaksuja, kuntoutushoitoa, lääkärintodistuksia sekä kaikkia hammashoitomaksuja.

Päivähoidossa maksujen korotukset koskevat suurinta osaa lapsiperheistä. Sen sijaan nollamaksuluokan poistoa vastustanut laaja kansalaismielipide sai kamppailtua yksinhuoltajien ja useamman lapsen perheille alennettuja maksuja.

Ei lisärahaa kuntapalveluihin

Hallitus leikkaa maksutulojen lisäyksen pois kunnilta pienentämällä valtionosuuksia, joten korotus ei tuo lisää rahaa kuntien palveluihin. Päivähoidossa hallitus antaa kunnille luvan ryhmäkokojen ”lyhytaikaiseen” ylittämiseen, mikä heikentää päivähoidon laatua. Ryhmäkoot ovat jo ennestään liian suuria.

Maksujen korottaminen ja valtionosuuksien leikkaaminen jatkaa Esko Ahon (kesk.), Paavo Lipposen (sd.) sekä Matti Vanhasen (kesk.) linjaa, jolla valtion rahoitusosuutta kunnille on supistettu 1990-luvun alusta alkaen. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet olivat ennen lamaa yli 44 prosenttia kuntien toimintamenoista, mutta viime vuosina enää noin neljännes.

Perusteettomat korotukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksilla ja kuntien valtionosuuksien leikkauksilla rahoitetaan suurituloisia suosivia valtion tuloverojen kevennyksiä sekä varallisuus- ja perintöverojen poistamista. Hallituksen linja siirtää kuntapalvelujen rahoituksen painopistettä tuloveroista kunnallisiin maksuihin, jotka kohdistuvat kovimmin kaikkien pienituloisimpiin, joilla ei ole usein edes verotettavaa tuloa.

Maksujen korotuksille ei ole taloudellisia perusteita. Julkiset palvelut rahoitetaan jo verovaroilla, ja Suomen valtiontalous on jatkuvasti ylijäämäinen. Esimerkiksi viime vuonna ylijäämää kertyi noin 3 miljardia euroa arvioitua enemmän.

Myös julkinen talous kokonaisuutena on ylijäämäinen: viime vuonna ylijäämää oli yli 5 miljardia.

Terveyserot kasvaneet räjähdysmäisesti

Väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet Suomessa räjähdysmäisesti. Suomi sijoittuu 21 OECD-maan vertailussa terveyden tasa-arvossa USA:n ja Portugalin kanssa eriarvoisimpiin.

Maksujen korotukset tulevat lisäämään myös eriarvoisuutta työterveydenhuollon ja kunnallisen perusterveydenhuollon piirissä olevien välillä. Korkeat maksukatot myös vaikeuttavat pienituloisten asemaa ja kasvattavat monien pitkäaikaissairaiden ja vammaisten köyhyysriskiä.

Maksut sidotaan indeksiin, mutta sen sijaan lapsilisiä ja työttömyysturvaa ei suostuta sitomaan indeksiin. Eläkkeitä korjataan vain taitetun indeksin verran. (TA)