Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    VIIKON PAKINA: Kielemme rikkaus

    Arkiston arkiston artikkeli
    2.5.2008 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 18 / 2.5.2008

    TV1:n tuoreimmassa Voimala-ohjelmassa keskusteltiin teemasta ”Voihan vitalis, miksi kaikki kiroilee niin hirveästi?”. Esillä oli muun muassa puhekieleen vakiintunut ja voittokulkuaan jatkava uusi modus, aggressiivi.

    Aggressiivi taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa tempuksissa. Aggressiivin tunnus on vaikeasti mihinkään sanaluokkaan määriteltävissä oleva viisikirjaiminen v-alkuinen sana, joka seuraavassa kirjoitetaan häveliäisyyssyistä ”ttu”. Ttun ja pronominin yhdistelmä muodostaa aggressiiville tunnusomaisen modusrakenteen. Funktioltaan aggressiivirakenne on kieltoapuverbiä (en, et, ei) vastaava.

    * * *

    Kielioppilöpinät sikseen ja esimerkkejä pöytään.

    Preesenstaivutus: Ttumä jaksa mihinkään tenttiin lukea. Ttusä rupee mulle iniseen. Ttuse ilmestyy ees paikalle. Ttume mitään paikkoja hajoteta. Ttute mihinkään raflaan tuu. Ttune mistään mitään tiedä.

    Persoonattomia: Ttusiellä mitään ilmasta viinaa ollu. Ttutäällä mikään kesä oo. Ttutäällä jaksa enempää notkua.

    Imperfekti: Ttumä pystyny sitä kissaa pelastaan. Perfekti: Ttumä oo jaksanu kahteen viikkoon tiskata. Pluskvamperfekti: Ttumä ollu jaksanu ees syödä päiväkausiin ennenku jouduin tiputukseen.

    * * *

    Voimme vain kuvitella, mitä tapahtuisi, jos meidän siivosuiset poliitikkomme ja yritysjohtajammekin alkaisivat käyttää aggressiivia. Tulisiko puheesta kansantajuisempaa ja kenties jopa rehellisempää?

    Sen sijaan, että Matti Vanhanen selittelisi kuuluisaa puhettaan ihmisten taloudellisen tilanteen yleisestä parantumisesta sanomalla, ettei halua vähätellä vaikeuksissa olevien ihmisten toimeentulo-ongelmia, hän tokaisisi: Ttumä mitään köyhiä hyysää.

    Sen sijaan, että Jyrki Katainen selittäisi palvelumaksujen korotuksia parhain päin, hän julistaisi tylysti: Ttume mitään maksunkorotuksia peruta.

    Sen sijaan, että Alexander Stubb puhuisi ummet lammet Suomen ja Venäjän suhteiden modernisoimisesta, hän myöntäisi: Ttumä mitään Venäjä-suhteista ymmärrä.

    Sen sijaan, että Erkki Tuomioja selittäisi olevansa valmis luopumaan vappumarsseista, jos niille ei ole nykyajassa kysyntää, hän ilmaisisi kantansa avoimesti: Ttumä mihinkään vappumarsseille mee paleleen.

    Sen sijaan, että Mikael Lilius yrittäisi peitellä tyytyväisyyttään 20 miljoonan optioistaan, hän paukauttaisi: Ttutää mihinkään riitä.

    * * *

    Tuo nyt oli vain kuvittelua. Mutta paljon on kehitys kehittynyt aggressiivin myötä sitten Eetu Salinin päivien. Pentinkulmalla puhuessaan Eetu käyttiVäinö Linnan mukaan sanan säilää näin:

    ”Voi te esiäidit, te suomen kielen luojat, rikkaan kielen te loitte, mutta sittenkään sen sanat eivät joka paikkaan riitä. Mutta tule sinä apuun, sinä isien vapahtaja, sinä perkeleen perkeleen perkele!”

    EERO


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Tulevaisuususko ohjaa nuorten elämänvalintoja. Kuva Topias Dean, Sitra
    Uutiset
    3.11.2025
    Toimitus

    Nuorten  usko tulevaisuuteen romahtamassa – Sitra varoittaa koko yhteiskunnan kriisistä

    Nuorten usko tulevaisuuteen on romahtamassa, ja seuraukset voivat olla kohtalokkaita koko Suomen kehitykselle.

    Uutiset
    2.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Sateenkaarijärjestöt ja kulttuuriväki vaativat Israelin sulkemista Euroviisuista

    Naiset tekevät töitä lähes kaksi kuukautta ilman palkkaa, jos heidän vuosiansionsa suhteutetaan miesten keskiansioihin kuva STTK
    Teoria
    1.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Naiset työskentelevät kaksi kuukautta palkatta

    Yli 55 vuotiaat arvostavat laatua enemmän kuin hintaa. Akateemisen tutkimuksen mukaan myös eriarvoisuus eläkeläisten välillä on kasvanut. Kuva Etu.
    Teoria
    31.10.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eläkeläiset eivät juokse tarjousten perässä – laatu ohittaa hinnan

    Kemissä vaadittiin sairaalan säilyttämistä täyden palvelun talona. Kuva: Tapio Siirilä.
    Uutiset
    30.10.2025
    Toimitus

    Kemiläiset ottivat ministeri Juuson vastaan mielenosoituksella

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Mekanismi M icon