Vanhanen naulasi yksityistämisteesit
Pääministeri Matti Vanhanen piti 27. maaliskuuta Osuuspankkikeskuksen osuuskuntakokouksessa sangen merkittävän puheen, jota käsiteltiin jonkin verran julkisuudessakin, vaikka valtaosa mediasta keskittyikin silloisen ulkoministerin tekstiviestiseikkailuihin.
Moni kiinnitti silti huomiota siihen, miten Vanhanen puheessaan moittii tiedotusvälineitä kotimaisen köyhyyden paisuttelusta. Pääministeri väitti, että median tapa osoittaa jonkun ihmisryhmän huonovointisuus vie huomion pois siitä seikasta, että tilastojen valossa suomalaisten taloudellinen tilanne on yleisesti ottaen parantunut.
Vanhasen puheita pidettiin aiheellisesti merkkinä siitä, miten korkein poliittinen johto on vieraantunut työttömyyden ja leipäjonojen arkitodellisuudesta. Tämä on tietysti totta. Vähemmälle huomiolle julkisuudessa ovat kuitenkin jääneet muut Vanhasen puheessaan esittämät näkemykset, joista käy oireellisesti ilmi istuvan hallituksen poliittiset linjaukset muun muassa julkisen sektorin suhteen. Pääministerin teksti on kuin malliesimerkki uusliberalistisesta politiikasta.
Kohti yövartijavaltiota
Matti Vanhasen mukaan Suomen julkinen sektori kaipaa remonttia. Julkisen vallan perustehtävä on huolehtia vain sellaisista asioista, joista yksityinen sektori ei syystä tai toisesta halua huolehtia. Pääministeri visioi yövartijavaltiota: Julkisen vallan tehtäväksi jäisivät vain ydintoiminnot, kuten maanpuolustus, sisäinen turvallisuus sekä oikeus- ja poliittiset instituutiot.
Kunnallisessa päätöksenteossa Vanhanen suosittelee tilaaja-tuottaja-mallia. Palvelujen tuottajiksi pitää jatkossa löytää enemmän yksityisiä tahoja.
– Julkiset palvelut ovat tuotteita siinä kuin muutkin tuotteet. Yksityiset palvelumarkkinat sopeutuvat ja mukautuvat vallitseviin olosuhteisiin ja vanhoja palveluja voidaan lopettaa, huomautti Vanhanen. Julkisella sektorilla vastaava on Vanhasen mukaan vaikeampaa toteuttaa.
Käytännön esimerkkinä Vanhanen ehdottaa, että kunnallisten terveyskeskusten tiloja voitaisiin vuokrata yksityislääkäreille. Asiakkaille jaettaisiin palveluseteleitä, joilla ostaa lääkäripalveluja.
Ei vaihtoehtoja
Vanhanen toteaa aivan oikein, että julkisen vallan rooli on viime kädessä poliittinen arvovalinta. Arvovalintoja rajoittavat pääministerin mukaan kuitenkin julkisen sektorin niukat voimavarat. Hän tosin jättää mainitsematta sen tosiasian, että myös julkisen sektorin voimavarat ovat poliittinen arvovalinta, johon voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi valtion omistajapolitiikalla sekä verotuksella.
Matti Vanhasen puhe on malliesimerkki uusliberalistisen politiikan vaihtoehdottomuudesta. Kaiken taustalla on Vanhasen mukaan globalisaation armoton realismi. ”Tosiasioiden tunnustaminen vie tulevaisuuteen”, on Vanhasen mantra. Vähintään yhtä iskevä kuin Margaret Thatcherin ”There”s no alternative”!
MARKO KORVELA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
