Tuloerojen kasvulle pantava stoppi

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 1/2008

Suhteelliset tuloerot kasvoivat edellisvuodesta vuonna 2006, ilmenee Tilastokeskuksen kokoamista tiedoista. Väestön pienituloisimman kymmenesosan keskimääräiset reaalitulot kasvoivat 0,8 prosenttia edellisvuodesta, kun suurituloisimman kymmenesosan tulot kasvoivat 4,7 prosenttia. Pienituloisin kymmenesosa sai kokonaistuloista 3,7 prosenttia vuonna 2006. Suurituloisimman kymmenesosan tulo-osuus oli 23,9 prosenttia.

Noin 440 000 henkilöä eli 8,4 prosenttia väestöstä oli pitkittyneesti pienituloisia vuonna 2006. Pitkittyneesti pienituloisiksi määrittyvät henkilöt, joiden talouksien tulot olivat alle 60 prosenttia mediaanitulosta viimeisimmän vuoden lisäksi ainakin kahtena edeltävästä kolmesta vuodesta.

Epäilemättä tuloerojen kasvu jatkui myös päättyneenä vuonna, ja suunta uhkaa olla sama alkavana vuonna. Porvarihallitus on leikannut pienituloisilta vähästäkin korottamalla maksuja ja lisäämällä sosiaaliturvan ”kannustavuutta”. Samaan aikaan se on jatkanut rikkaiden verotuksen keventämistä poistamalla yritys- ja maaomaisuuden perintöveron. Työmarkkinoilla hallitus on tukenut yritysten voittojen kasvattamista ja työntekijöiden sopimusturvan heikentämistä.

Rikkaassa Suomessa on varaa huolehtia siitä, että kukaan ei joudu enää elämään köyhyysrajan alapuolella. Niinpä entistäkin ajankohtaisempi on SKP:n esittämä uudistus, jolla turvataan vähintään 800 euroa kuukaudessa jokaiselle täysi-ikäiselle, joka ei voi toimeentuloaan muuten saada. Tämä helpottaisi satojen tuhansien työttömien, eläkeläisten, opiskelijoiden, lapsiperheiden ja vammaisten asemaa.

SKP esittää lisäksi, että verotettavan tulon alaraja nostetaan 1 000 euroon kuukaudessa ja säädetään laki vähintään 1 300 euron vähimmäispalkasta. Osana työn ja pääoman välisen tulonjaon oikeudenmukaistamista myös yleistä työaikaa on lyhennettävä 30 tuntiin viikossa ansioita alentamatta. Pääomaverotusta on kiristettävä ja varallisuusvero palautettava suuromistajille.

Palkkojen kansantulo-osuuden kääntäminen nousuun reiluilla euromääräisillä palkankorotuksilla ja naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen on ammattiyhdistysliikkeen tärkein tehtävä jatkossakin. Tehyläisten ja eräiden muiden työntekijäryhmien kamppailu näytti suuntaa.

ERKKI SUSI