Toimintaan köyhyyden vähentämiseksi

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 37/2007

Tiedotusvälineissä on noussut voimakkaasti esille, miten köyhyys on uudelleen pidentänyt leipäjonoja, joihin päätyy yhä uusia ihmisryhmiä. Köyhyydellä on yhä useammin naisten ja lasten kasvot.

–Kaikki tämä osoittaa, että Demokraattinen naisverkosto on 800 euron perusturvavaatimuksellaan erittäin tärkellä asialla liikkeellä. Hanketta on edelleen voimistettava ja koottava lisää naisia toimintaan, totesi verkoston puheenjohtaja Kaija Kiessling Naiset ja köyhyys -seminaarin avauspuheenvuorossaan Tampereella viime lauantaina.

Tampereen seudun demokraattinen naisverkosto emännöi erinomaisin järjestelyin seminaaria, jonne oli saapunut yli 30 naista Keski- ja Etelä-Suomesta. Joukossa oli verkoston jäseniä sekä muita kiinnostuneita, joiden erilaiset elämäntilanteet sekä ammatti- ja ikäjakauma takasivat vilkkaan keskustelun ja antoisan sisällön.

Naisten köyhtyminen voimistunut

Tutkija Katja Repo Tampereen Yliopistolta selvitti alussa taustoja ja ilmiöitä naisten köyhyydelle. Hän totesi, miten naisten köyhtyminen on yhteiskunnallisten muutosten seurausta ja koskee erityisesti yksinhuoltajaäitejä. Julkiset palvelut, kuten päivähoito ja terveydenhuolto, ovat Pohjoismaissa lieventäneet köyhyyttä. Perhemallin hajottua vuosien saatossa on naisten köyhtyminen voimistunut.

–Kun varattomuuden seurauksena joutuu syrjäytetyksi, merkitsee se samalla elämän typistymistä. Se puolestaan aiheuttaa näköalattomuutta, jonka seuralaiseksi kehittyy usein masennus. Kehä on valmis ja ongelmat lisääntyvät, pohti Repo.

Sosiaalityöntekijä Riitta Tynjä selvitti, miltä naisten köyhyys näyttää tänään. Naisista opiskelijat ja eläkeläiset ovat olleet toimeentuloasiakkaina, mutta viime vuosina myös yhä useammin yksinhuoltajaäidit. Ongelmia syntyy lisää, kun päivähoitomaksujen nollaluokka poistuu.

–Ainakin Jyväskylässä valitusten määrä on selvästi kasvanut. Yhä useammat joutuvat hakemaan oikeuksiaan raastuvan kautta.

Solidaarisuutta tarvitaan

Alustusten lisäksi kuultiin varsinaisten sinnittelijöiden kertomuksia.

Mervi, kahden lapsen yksinhuoltajaäiti, kertoi arjessa sinnittelystä ja arvovalinnoista. Hän pohti, että köyhyys syntyy vääjäämättä liian pienistä tuloista eikä se ole henkilökohtainen vika. Kyse on yhteiskunnallisesta ongelmasta, joka on poliitikkojen päätösten seurausta.

Tamperelainen Aino kertoi, miten välillä vain huumori ja luova hulluus auttavat, kun oikein rankalta tuntuu. Se on yksi tapa selviytyä.

Monikin keskustelija ihmetteli, missä on tänään naisten keskeinen solidaarisuus niin työpaikoilla kuin muuallakin yhteiskunnassa. Esimerkkinä solidaarisuuden puuttumisesta todettiin, miten nyt palkkaneuvotteluissa työnantaja on onnistunut saamaan naisten ammattialojen liitot vastakkain.

Kamppailu jatkuu

Seminaarin puheenjohtaja Tarja Västilä haastoi lopuksi keskusteluun jatkosta. Demokraattisen naisverkoston hallitukselle seminaari antoi runsaasti eväitä. Nimettiin työryhmä valmistelemaan aineistoa kansanedustajille lähetettäväksi. Päättäjiltä on vaadittava vastauksia siitä, miten köyhyys poistetaan maasta. Verkosto käynnistää myös omien alueiden kansanedustajien toiminnan valvonnan.

Seminaarissa huomautettiin, että lait on laadittu noudatettaviksi myös sosiaalihuollossa ja että sosiaalirikosten paljastaminen on tärkeää ja rohkeaa toimintaa. Kamppailua 800 euron verottomasta perusturvasta jatketaan muun muassa netissä ja kassikampanjalla.

Seminaarin osanottajat totesivat myös, että kunnissa on kamppailtava julkisten palvelujan asiakasmaksujen korotuksia vastaan. (TA)