Israelin aseistakieltäytyjänaisten tilanne vaikea

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 19/2007.

Viime aikoihin asti on israelilaisten naisten ollut huomattavasti helpompaa kieltäytyä asepalveluksesta omantunnon syistä kuin miesten. Tilanne muuttui, kun vuonna 2005 aloitettiin tasa-arvon nimissä hakemusmenettely, joka ohjaa sekä mies- että naisasevelvolliset samaan vakaumuksentutkintalautakuntaan. Muutos on sittemmin osoittautunut ongelmalliseksi.

Tutkintalautakunta on armeijan alainen yksikkö. Suurelta osin armeijan upseereista koostuvan lautakunnan jäsenten asenne hakijoita kohtaan on koettu tylyksi. Lautakunta pitää kaikkia hakijoita huijareina ja pinnareina, eikä ota päätöksissään huomioon heidän näkemyksiään eikä vakaumustaan.

Lautakunnalla näyttää olevan vaikeuksia mieltää nainen henkilöksi, jolla on periaatteita ja vakaumukseen perustuva näkemys ja joka sitoutuu noudattamaan tätä näkemystä. Lautakunta hylkääkin nykyään enemmän naisten tekemiä hakemuksia kuin miesten, eikä sen tekemistä päätöksistä voi valittaa.

Useat sadat israelilaiset asevelvolliset kieltäytyvät joka vuosi asepalveluksesta. Heistä monet vastustavat Israelin jatkuvaa Palestiinan miehitystä, yhteiskunnan pahenevaa militarisoitumista sekä maan antamaa tukea Yhdysvaltain sotapolitiikalle.

Jatkuva rangaistuskierre

Viime vuoden marraskuussa 19-vuotias asevelvollinen, mutta vakaumuksensa takia kieltäytymislupaa hakenut Hadas Amit vietiin tutkintalautakunnan kuultavaksi. Amitin kertomuksen mukaan lautakunnan jäsenet eivät antaneet hänen selventää vakaumustaan, vaan keskeyttivät hänet ja puhuivat hänelle alentavaan sävyyn. Yksi lautakunnan jäsenistä jopa poistui paikalta kesken kaiken, kun nuori nainen yritti parhaansa mukaan vastata hänelle esitettyihin kysymyksiin.

Amit sai myöhemmin tietää, että hänen hakemuksensa oli hylätty ja että hänen olisi määrä ilmoittautua kasarmilla välittömästi samana päivänä, joulukuun 18.

Niin hän tekikin – mutta vain esittääkseen kirjallisena samat perustelut, joita tutkintalautakunta ei suostunut aikaisemmassa kuulemistilaisuudessa ottamaan huomioon.

– Asepalvelus sotii kaikella tavalla vakaumustani ja elämäntapaani vastaan, johon ei millään tavalla kuulu väkivalta, tappaminen, nationalismi eikä vandalismi. En suostu pitämään murhista ja tuhotöistä vastuussa olevan instituution univormua, kirjoitti Amit.

Hän jatkoi kirjeessään, ettei halua palvella Israelin puolustusvoimissa, koska kyseessä ei ole puolustusorganisaatio vaan kuolemanpartio.

– Voisin valehdella ja päästää itseni pälkähästä, mutta en halua tehdä niin. Olen valmis maksamaan hinnan siitä, että noudatan vakaumustani, Amit päätti lausuntonsa.

Vakaumuksen hintana oli vankilakierre. Vain muutaman minuutin mittaisen pikaoikeudenkäynnin päätteeksi Amit tuomittiin kymmeneksi päiväksi erityisesti naisille varattuun armeijan vankilaan.

Vankeusajan päätyttyä viranomaiset totesivat, ettei Amit esittänyt minkäänlaisia katumisen merkkejä. Hänet tuomittiin edelleen kolmeksi viikoksi laitokseen. Ja niin edelleen. Maaliskuun alkuun mennessä Amit istui samasta rikoksesta jo viidettä peräkkäistä rangaistusjaksoa.

Kansainvälistä solidaarisuutta

Kansalaisjärjestöt, muun muassa israelilainen yhteiskunnan militarisoitumista vastustava New Profile sekä Lontoossa päämajaansa pitävä sodanvastainen War Resisters’ International nostivat talven kuluessa Amitin tapauksen näkyvästi esille.

Israelin armeijan päämajan, puolustusministeriön ja eri suurlähetystöjen postiluukut ja sähköpostit täyttyivät pian protestikirjeistä ja vetoomuksista. Useissa kirjeissä osoitettiin solidaarisuutta ja tukea Amitille, vaikka viranomaiset eivät kaikkia viestejä suostuneet toimittamaan perille vankilassa viruvalle rauhanaktivistille. Helmikuun alussa organisoitiin Amitin vankilan muurien ulkopuolelle mielenosoitus.

Israelin laki ei rajaa sitä, kuinka monta peräkkäistä rangaistusta Amitille voidaan aseistakieltäytymisen takia antaa. Aikaisemmat kokemukset osoittavat, että jossain vaiheessa viranomaiset väsyvät kissa-ja-hiiri-leikkiin ja päästävät sinnikkäimmät aseistakieltäytyjät vapaaksi. Se, missä vaiheessa näin tapahtuu, riippuu muun muassa vangin saamasta julkisuudesta ja rauhanliikkeen ja ihmisoikeusjärjestöjen ulkopuolisesta tuesta. (MK)

* * *Lähteet ja lisätietoja:

The Other Israel -newsletter 3/2007, www.newprofile.org, www.wri-irg.org.

Tukiviestejä Hadas Amitille voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen .