Tilaaja-tuottaja rovaniemeläiseen malliin
Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät vuoden 2006 alussa. Pinta-alaltaan Euroopan suurimmassa kaupungissa (8 016 km2) vaatii palveluiden järjestäminen omat ominaispiirteensä. Sopivimmaksi organisaatiomuodoksi kuntien päättäjät ja yhdistymisneuvonantajat totesivat tilaaja-tuottaja –mallin.
Rovaniemeläinen sovellutus
Rovaniemen maalaiskunnassa oli vuoden 2004 alussa käytössä ohjaus-budjetointi-järjestelmä (OBJ), josta sovellettiin uuden kaupungin käyttöön sopimusohjausjärjestelmä, ”rovaniemeläinen sovellutus tilaaja-tuottaja-mallista”.
SKP:n kansanedustajaehdokas, rovaniemeläinen koulupsykologi Emmi Tuomi kertoo, miten vielä ensimmäisten yhteisten kunnallisvaalien aikaan syksyllä 2005 vältettiin puhumista tilaaja-tuottajasta, arvatenkin sen valtakunnallisesti saaman kielteisen värityksen vuoksi.
– Ensimmäisen vuoden loppupuolella kuntalaiset ja myös useat valtuutetut alkoivat puhua avoimesti tilaajasta ja tuottajasta eikä keskustelun sävy ole useinkaan positiivinen. Teatterin ja kirjaston leikkausuhkien, koulujen siivouksen ja ruokahuollon ulkoistamisten, pienten koulujen lakkautusten ja terveydenhuollon heikennysten katsotaan olevan tiiviisti yhteydessä uuteen organisaatiomalliin, ”tämä se on nyt sitten sitä tilaaja-tuottajaa”. Ja tässähän kuntalaiset ovat oikeassa, sanoo Tuomi.
Leikkauksia kulttuuriin ja perusopetukseen
Ennen kuntien yhdistymistä kokoomuslainen silloinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tapio Tuomilaakso esitti julkisesti tyytyväisyytensä sopimusohjausjärjestelmään, kunhan sitä kehitetään jatkossa niin, että palveluja voidaan markkinoittaa.
Tuomi mainitsee, miten joulukuussa 2006 samainen Tuomilaakso on Rovaniemen alueteatteriyhdistyksen puheenjohtajana suivaantunut teatteria uhkaavista leikkauksista. Sopimus teatterin kanssa tehdään vain vuodeksi kerrallaan, eikä sellainen anna mahdollisuutta pitkäjänteiseen suunnitteluun.
Teatterin lisäksi tiltu-malli tuntuu muun muassa perusopetuksessa.
– Rovaniemellä lakkautettiin ensimmäisenä yhteisenä syksynä kaksi kyläkoulua, kolmas lähes keskusta-alueella sijaitseva pieni koulu säästyi. Lakkautettiin koulu kylältä, jonne viime vuosina on muuttanut runsaasti lapsiperheitä. Toisen lakkautetun koulun naapurustoon oli kaupunki juuri kaavoittanut omakotitonttialueen.
Roolit epäselvät
Entisen kaupunginhallituksen puheenjohtaja oli jo ennen yhdistymistä huolissaan siitä, muodostuuko palvelu- ja hallinto-organisaation rooleista riittävän selkeät.
– Kaupungissa jouduttiin jo ensimmäisen yhdistyneen vuoden aikana valmistelemaan uutta hallintosääntöä, joka palauttaa päätösvaltaa lautakunnilta valtuustolle, kertoo Tuomi mallin ongelmista.
Kaupunginjohtaja on lohdutellut kuntalaisia ja valtuutettuja, miten uusi järjestelmä vaatii oman aikansa muotoutuakseen. Totutteluaika tai käytännön pulmien selvittely ei Tuomen mielestä kuitenkaan tee tilaaja-tuottaja-mallista kunnan ja kuntalaisten kannalta toimivaa järjestelmää.
– Kunta ei tarvitse toimivia palvelumarkkinoita, se tarvitsee toimivat palvelut.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
