KOLUMNI: Lappiin turvallisuutta ja elinkelpoisuutta

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 7/2007.

Kun menee Kilpisjärveltä Norjaan, avautuu aivan uudenlainen maisema. Yhtäkkiä on jylhät ja äkkijyrkät vuoret, mutta myöskin Naton sotilasalue, jolla liikkuminen ja toimiminen on rajoitettua.

Idässä on Venäjä. Lappi on Naton ja Venäjän välissä. Siinä mielessä on käsittämätöntä, että varuskuntia on lakkautettu. Nimenomaan Lapissa tarvitsemme omaa, itsenäistä puolustuskykyä, koska olemme kahden ison välissä. Meille on elinehto, että Suomi ei liity Natoon. Neutraaleina voimme säilyttää maakuntamme asuttuna ja elinkelpoisena. Olemme nähneet Naton hyökkäysinnon tekaistuilla verukkeilla moneen maahan, missä öljyreitit kulkevat. Nato ei ole puolustusliitto. Meidän on sanouduttava irti kalliista Nato-aseistuksesta ja sotaharjoituksista Nato-maiden kanssa.

o o o

Lappi on rikas maakunta. Väitetään, että Etelä-Suomi avustaa Lappia. Täällä tuotetaan esimerkiksi energiaa, josta Etelä-Suomen teollisuus hyötyy. Lisäksi Tornion terästehdas ja Kemin paperitehtaiden verotus menee valtiolle suurimmalta osalta, ja verotulo, joka niistä jää Lappiin, tule pääosin työläisten palkoista, joita nytkin vähennetään irtisanomisten myötä. Jäljelle jäävät tekevät liian useasti ylityövuoroja.

Tähän pitää saada muutos niin, että vero jää sinne missä työ tehdään ja missä asutaan. Irtisanomisesta tulisi rangaista niin kovilla sakoilla, että siitä tulee loppu.

Poronhoito ja marjat vaativat luonnon suojelua. Ihmiset taas tarvitsevat palveluja ja toimeentuloa, jotta voi asua. Vähintään 800 euron perusturva puhtaana käteen silloin kun ei ole muuta toimeentuloa, on realistinen tavoite. Sen tulee olla sidottuna indeksiin.

Rautatie olisi järkevää rakentaa Kemijärven kautta Sallaan ja Kolarista Äkäslompolon kautta Kittilään, joissa ovat suuret hiihtokeskukset ja kaivostoimintaa. Rautatieliikennettä pitää muutenkin kehittää, koska se on puhtain tapa liikkua ja kuljettaa rahtia. Siellä missä rataverkko on täytyy mahdollistaa junan käyttöä työmatkojen suorittamiseksi. Se on mahdollista, varsinkin jos rakennetaan toinenkin raide. Se loisi myös työpaikkoja. Rautateiden omistus täytyy säilyttää valtiolla.

o o o

Kunnissa on vähennetty henkilökuntaa terveys- ja sosiaalihuollosta aivan liikaa. Se näkyy nyt jo sairastamisluvuissa. Tähän täytyy saada muutos. Valtionapu on palautettava tasolle, jolla se oli ennen lamaa. Niin kaikki kunnat voivat tuottaa sosiaali-, terveys-, sivistys-, kulttuuri- ja tekniset palvelut laadukkaina, käyttäjille maksuttomina tai edullisina ja työntekijöille turvallisina. Siihen kunnat on myös velvoitettava. Kuntien joustava ja järkevä yhteistyö on silti mahdollistettava, mutta pakottamalla suuriin yksiköihin ei saa vaarantaa palvelujen ihmisläheisyyttä ja laatua.

Tuottavuuden kasvu mahdollistaa työajan lyhentämisen kuuteen tuntiin päivässä ansiotasoa alentamatta, jos lain kautta palautetaan tuotot kaikkien jaettavaksi. Tällainen järjestely kohottaisi työllisyyttä maakunnassamme. Kemin kommunistien valtuustoryhmä onkin tehnyt Lapin kunnille aloitteen työajan lyhentämiseksi kuuteen tuntiin päivässä ja kolmeenkymmeneen tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta, mutta asia on haudattu. Se täytyy nostaa uudelleen esille.

KERSTIN TUOMALA

Kirjoittaja on simolainen psykologi ja SKP:n eduskuntavaaliehdokas Lapin vaalipiirissä