Perusturva jokaiselle

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 2/2007.

Yli 600 000 suomalaista elää EU:n köyhyysrajan (noin 750 eur/kk) alapuolella. Lapsista jopa 15 prosenttia elää köyhyydessä. Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat, vaikka Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Julkisten palvelujen yksityistäminen, erilaisten maksujen korottaminen sekä asumiskustannusten hillitön nousu pahentavat entisestään köyhien asemaa.

– Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on niin monimutkainen, että apua tarvitsevan kansalaisen on oltava melkoinen tuhattaituri osatakseen hakea itselleen kuuluvan avun oikeaan aikaan ja oikeasta paikasta, sanoo sosiaalityöntekijä ja SKP:n kaupunginvaltuutettu Riitta Tynjä Jyväskylästä.

Viimesijaiseksi ja tilapäiseksi toimeentuloturvaksi tarkoitetusta toimeentulotuesta on pitkäaikaistyöttömyyden myötä osa monen työttömän perusturvaa. Kutakin etuutta tulee hakea erikseen, jokaista eri luukulta ja eri hakemuksella. Käsittelyajat voivat venyä kuukausien mittaisiksi.

Perusturva 800 euroa

Suomen kommunistinen puolue SKP esittää 800 euron perusturvaa kuukaudessa verottomana jokaiselle täysi-ikäiselle, jolla ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muuten toimeentuloaan työttömyyden, pätkätöiden, opiskelun, vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

– Esitys merkitsee minimietuuksien tuntuvaa korottamista sekä sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämistä. Näille molemmille asioille on huutava tarve tänä päivänä, Tynjä muistuttaa.

Perusturva ei tarkoita kaikille automaattisesti maksettavaa kansalaispalkkaa.

– Lähtökohta on, että yhteiskunnan tulee taata työtä ja siitä kunnon palkka. Esitys liittyy SKP:n jo aiemmin tekemään aloitteeseen yleisen työajan lyhentämisestä 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta. Teknologian kehitys ja työn tuottavuuden kasvu mahdollistavat tämän toteuttamisen.

SKP ehdottaa myös verotettavan tulon alarajan nostamista 1 000 euroon kuukaudessa ja 1 300 euron vähimmäispalkkaa.

Pääomatulot verolle

Kun muutetaan kunnallisverotus progressiiviseksi ja ryhdytään verottamaan pääomatuloja palkkatulojen tavoin, voidaan osaltaan huolehtia sosiaaliturvan ja kuntien palvelujen rahoituksesta.

Tynjä huomauttaa, miten SKP:n esitys poikkeaa vihreiden ja Vasemmistoliiton esityksistä mm. siinä, että se ainoana puuttuu rahoituksessa pääomatuloihin.

– Vihreiden esitys merkitsee käytännössä minimietuuksien korottamista vain 50 eurolla, mikä ei paljon lämmitä köyhän elämää. Vasemmistoliitto kohdentaa esityksensä kaikkein köyhimpiin, mutta ei esitä konkreettisia tavoitteita koko perusturvan tason olennaiseksi nostamiseksi. Kokoomus, keskusta ja SDP puolestaan jakavat valtion budjettiratkaisuilla verohelpotuksia rikkaille, mutta kieltäytyvät nostamasta mm. opiskelijoiden ja eläkeläisten perusturvaa.

Otetaan rikkailta ja annetaan köyhille

SKP:n esittämä perusturvauudistus vaatii toteutuakseen seuraavan neljän vuoden aikana vajaat neljä miljardia euroa.

– Tällainen uudistus on ehdottomasti tärkeämpi kuin rikkaita suosivat verohelpotukset, joihin on käytetty viime vuosina vieläkin suurempia summia. Uudistus voidaan rahoittaa kiristämällä pääomatulojen ja yritysten voittojen verotusta sekä ryhtymällä verottamaan pörssikeinottelua. Näiden veromuutosten kautta lisätulot ovat noin 4,7 miljardia euroa ja kattavat hyvin perusturvauudistuksen vaatimat lisämenot, laskee Tynjä.

* Lisää aiheesta osoitteessa www.skp.fi