Paljonko naisen täytyy jaksaa?
Työelämässä tehdään enemmän töitä vähemmällä väellä kuin ennen. Julkisen sektorin naisvaltaisia työpaikkoja leikataan, ja palvelualoilla on jo pitkään tehty enimmäkseen osa-aikaisia töitä.
Naisten palkat ja eläkkeet ovat pienet. Lisäksi naisen vastuulla on usein edelleen pääosa kotitöistä, lastenhoidosta ja myös ikääntyvien vanhempien hoidosta.
Näiden vastapainoksi on median tarjoama kuva naisesta, joka on ”täydellinen”, kunhan jaksaa puunata ja trimmata itseään – ja kuluttaa.
Demokraattisen naisverkoston järjestämä seminaari kokosi parikymmentä naista ympäri Suomea pohtimaan naisten jaksamista.
Vahvan naisen myytti
Mediatutkija Iiris Ruoho on huomannut, miten tiedotusvälineiden nais- ja mieskuvat ovat stereotyyppisesti kaavoittuneet: on palattu uuskonservatiivisiin arvoihin.
– Media pyrkii hyvittämään naisen huonon aseman romantisoimalla naisen, sanoi Iiris Ruoho.
Suomessa vallitsee esimerkiksi Kalevalassa ja Hella Wuolijoen näytelmissä rakennettu myytti vahvasta naisesta. Myytti on luonteeltaan kaksiteräinen: toisaalta se on ollut hyödyllinen esimerkiksi auttaessaan naisten pääsyä johtopaikoille, toisaalta siitä on tullut taakka, josta olisi päästävä eroon.
Iiris Ruoho nosti esiin myös niin sanotun ”kurittavan katseen”, jolla hän tarkoitti median naiseen kohdistamaa painetta, jolla pyritään vaikuttamaan käyttäytymiseen.
Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän nainen tunnistaa kurittavan katseen: ei saa vanheta, nuoruutta täytyy ihannoida.
– Ei riitä, että nainen pitää itsensä koossa. Hänen täytyy tukea miestä, kesyttää ”villi mies”. Naisilta odotetaan yhteiskunnallista äitiyttä, hoivatyötä. Politiikassa sosiaalipoliittisten kysymysten odotetaan olevan naisten asia….
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
