SuPer vaati muutosta palkkapolitiikkaan
STTK:laisen Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin jäsenet osoittivat mieltään pääkaupunkiseudun palkkapolitiikasta Helsingin Kampin Narinkka-torilla 14. marraskuuta.
Pääkaupunkiseudun kunnat syrjivät palkkaratkaisuillaan lähi- ja perushoitajia ja romuttavat työn vaativuuden arviointiin perustuvan tehtäväkohtaisen palkkausjärjestelmän.
– Emme voi suositella lähi- ja perushoitajia hakeutumaan työhön pääkaupunkiseudulle tällaisen palkkapolitiikan vallitessa, SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki sanoo.
Esimerkiksi Vantaan kaupunki on kohdistanut syksyn palkankorotukset pääasiassa sairaanhoitajille. Vanhustenhuollossa sairaanhoitajat saivat 110 euron palkankorotuksen, kun lähi- ja perushoitajien korotus jäi 17 euroon. Lähi- ja perushoitajat ovat suurin ammattiryhmä vanhustenhuollossa.
Erityisesti pääkaupunkiseudulla palkkaerot lähi- ja perushoitajien ja sairaanhoitajien välillä ovat kasvaneet 2000-luvulla. Espoossa ja Vantaalla ero on 20 %, Helsingissä 16 % ja muualla Suomessa noin 13 %.
– Palkka on yksi merkittävä arvostuksen mittari, mutta sillä on myös tultava toimeen. Lähi- ja perushoitajan keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka 1 650 euroa on kohtuuttoman pieni ajatellen elinkustannuksia pääkaupunkiseudulla, kertoo Palomäki.
Riittävät resurssit turvattava
Hoitoalalla vallitsee resurssipula. Valitettavan moni hoitaja joutuu työskentelemään olosuhteissa, joissa työn kuormittavuus on kohtuuton. Fyysisesti ja henkisesti raskas käytännön hoitotyö, jossa tehdään esim. nostotyötä, ei kestä resurssipulaa.
Hoitoalalla sairastetaan paljon, henkilöstömääristä eniten. Sairauspoissaolot ovat viime vuosina kasvaneet. Lähes kolmasosa hoitajista jää työkyvyttömyyseläkkeelle.
Määräaikaiset työsuhteet rasittavat sosiaali- ja terveydenhuollossa erityisesti nuoria työntekijöitä. Puheenjohtaja Palomäki vaatiikin perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamista ja varahenkilöstöjärjestelmien laajamittaisempaa käyttöönottoa. (TA)
