KAPEAHARTEINEN MIES: Poskisolistit erikseen
Mistä nämä yleisurheilun EM-kisoja raportoivat poskisolistit, urheilutoimittajat, on tehty? Miten se lasten loru menikään? Kissankarvoista ja koiranhäntätupsukoista?
Jotain sellaista.
Kammottavaa lukea noita ennakkojuttuja miehistä ja naisista, joilla ei ole senssejä mitaleille. Siitä huolimatta heistä tehdään lehdissä aivan ihmeolioita. Luvataan etukäteen maat ja taivaat, mitaleista puhumattakaan.
Toki kisoja on mukava katsella. Ovathan ne suomalaiset sentään katsojalle hyvä suola ja pippuri. Ei se haittaa, vaikka kilvoittelu jäisi siihen, että sankarimme pärjää vain alkuerässä. Tai karsinnassa. Jolloin suuri osa jo tippuu. Asiantuntijalle se ollut selvää jo ennen kilpailujakin.
Ei kuitenkaan kaikille urheilusta kirjoittaville toimittajille. No, onhan meillä sentään Tero Pitkämäki. Mutta jo Tommi Evilällä olisi saattanut olla kovat paikat hyppylankun takana.
* * *
Jotkut eivät millään usko, että olemme pudota rupsahtaneet kauaksi kärjestä jopa Euroopassakin. Sitä sitten yritetään korvata ylimitoitetuilla ja todellisuuspohjaa vailla olevilla toiveunilla. Jos joku urheilija kerran tai pari kesässä saavuttaa mittavan tuloksen, luullaan, että siitä vaan lähdetään mitalijahtiin.
Ei se niin mene. Näitä mittavia tuloksia pitäisi olla iso nippu ennen kuin voisi kuvitella pääsevänsä suuriin saavutuksiin.
Aivan eri asia on, että toki nämä ”tavallisetkin” urheilijat tarvitsevat arvostusta ja kannustusta. Heidänkin tuloksensa ovat olleet suuren työn takana. Ja toivottavasti kehitys jatkuu samaan malliin.
Epäilen, etteivät sitä auta ylimitoitetut tarinat. Vaikka olisivat itsekin poskisolisteja.
* * *
Miten ihmeessä ne israelilaiset ovat ehtineet Göteborgiin? Luulisi, että parhaat urheilijat olisi rekrytoitu niihin tappohommiin. Ja miksi kummassa Israel yleensä on mukana Euroopan mestaruuskisoissa? Kenen luvalla?
Viimeistään tänä päivänä pitäisi urheilussa tehdä pesäero maihin, jotka käyvät sotaa itsenäisiä kansakuntia vastaan.
Pitäisi tehdä suurista urheilujuhlista rauhan ja ystävyyden kisoja. Eivätkö ne niitä ole joskus olleetkin? Ainakin juhlapuheissa.
Taitaa olla utopiaa.
* * *
En muista nähneeni pitkään aikaan toista yhtä irvokasta tilannetta kuin äskettäinen USA:n ulkoministeri Condoleezza Ricen matka hieromaan muka rauhaa Israelin ja Libanonin välille. Jenkithän ovat olleet koko ajan yksi sodan osapuolista. Israel käy sotaa jenkkien tuella ja aseilla.
Eikä se riitä: lyön vaikka vetoa, että USA:sta lähtevät vakoilusatelliittien tiedot Israelille pommituskohteista. ”Täsmäpommitus” lapsia täynnä olevaan taloon sattui olemaan vain inhimillinen erehdys. Sattuuhan niitä jenkeillekin!
Oletteko muuten huomanneet, että nyt niin kuin ennenkin Israelin demarit ovat innolla mukana sotahommissa. Varapääministeri Shimon Peres on vakuuttanut uskollisuuttaan tämän tästä.
* * *
Mutta takaisin Göteborgiin: miten Suomen yleisurheilun aallonpohja on tehty? Sen ovat tehneet urheilujohtajat, jotka eivät ymmärrä johtamistaan asioista höläsen polähtävää.
Seppo ”Nitti” Nuuttila, joka oli nostamassa Suomen yleisurheilua 1960-luvun lopulta lähtien kunnian kukkuloille, sanoi äsken televisiossa:
– Silloin me satsasimme Uunilan johdolla 80-prosenttisesti huippu-urheiluun. Tämän hetken Suomen Urheiluliiton 30-henkisestä porukasta 70 %:lla ei ole mitään tekemistä huippujen kanssa.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
