Kylmiä tilastoja: kunnat velkakierteessä

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 24/2006.

Kuntien rahoitustilanne oli edelleen vuonna 2005 kireä vuosikatteen pysyessä lähestulkoon vuoden 2004 tasolla. Verotulojen ja valtionosuuksien lisäykset riittivät vaivoin kattamaan toimintakatteen heikkenemisen. Kuntien lainakanta kasvoi jälleen lähes miljardilla eurolla, koska investointeja ja lainojen lyhennyksiä varten jouduttiin ottamaan uutta lainaa. Kuntayhtymien talous sitä vastoin jatkoi vahvistumistaan edellisten vuosien tapaan. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemista kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoista.

Vuosikate miinuksella

Vuoden 2005 tilinpäätösten mukaan kuntien toimintakulut kasvoivat 4,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Toimintatuottojen kasvu jäi samanaikaisesti vain 1,5 prosenttiin. Verorahoituksen lisääntyminen 4,9 prosentilla riitti kuitenkin kasvattamaan kuntien yhteenlasketun vuosikatteen 1 122 miljoonaan euroon eli hieman edellistä vuotta suuremmaksi. Vuonna 2004 vuosikatteet vielä pienenivät vajaalla 12 prosentilla. Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 213 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 211 euroa. Kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate kasvoi 6,7 prosentilla 355 miljoonaan euroon.

Kunnissa vuosikate riitti kattamaan 77 prosenttia poistoista ja arvonalentumisista, kun vuonna 2004 päästiin 79 prosenttiin. Kun vuosikate jää poistoja pienemmäksi, kunnan on otettava velkaa, myytävä omaisuuttaan tai vähennettävä toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Kaikkiaan 135 kunnan ja 30 kuntayhtymän vuosikate jäi miinukselle vuonna 2005.

Uutta pitkäaikaista lainaa kunnat ottivat 1,4 miljardia. Lyhytaikaiset lainat lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna huomattavasti. Kuntien lainakanta vuoden lopussa asukasta kohti laskettuna oli 1 351 euroa, kun se edellisenä vuonna oli 1 176 euroa.

Taustalla hallituspolitiikka

Kuntien taloudellisen ahdingon taustalta löytyy valtio. Sekä Paavo Lipposen että Matti Vanhasen hallitusten harjoittama politiikka on tietoisesti supistanut kuntien osuutta kansantuotteesta. Kunnilta on viety valtionosuuksia ja kunnallis-, arvonlisä- sekä yhteisöverojen tuottoja. Kun valtio esimerkiksi lisää kuntien tehtäviä sosiaali- ja terveydenhuollossa, se osallistuu aiheutuviin kustannuksiin vain kolmanneksen osuudella. (TA)

* * *

SUOMESSA ON RAHAA ENEMMÄN KUIN KOSKAAN

– Miksei sitä silti riitä kuntiin?

Kansantuote on reaalisesti kasvanut noin 40 prosenttia vuodesta 1990, mutta

* kuntien menot ovat nousseet vain 10 prosenttia, vaikka kuntien tehtävät ovat lisääntyneet

* kuntien osuus kansantuotteesta supistunut yli 18 prosentista 15,8 prosenttiin

* yritysten voittojen osuus noussut 15 prosentista 22 prosenttiin

Valtio leikannut kuntien rahoitusta vuositasolla yli 5 miljardia euroa (1991-2005)

* leikkauksia ei ole peruttu, vaikka julkinen talous on ylijäämäinen

Valtionosuuksien osuus kuntien toimintamenoista (1990-2005)

* sosiaali- ja terveydenhuollossa alentunut 44,2 prosentista 24,4 prosenttiin

* opetus- ja kulttuuritoimessa 52,4 prosentista 30,4 prosenttiin

* kaikista toimintamenoista 37 prosentista 26 prosenttiin

Kuntien osuus yhteisöverojen tuotosta

* supistunut 44,8 prosentista vain 22 prosenttiin